Letkumaanjärvi
Letkumaanjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kangasala |
Koordinaatit | 61°35′33″N, 24°09′50″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vesijärven valuma-alue (35.73) |
Laskujoki | oja Säynäjärveen [1] |
Järvinumero | 35.733.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,899 km [2] |
Pinta-ala | 4,948 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
Letkumaanjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Letkumaanjärvi [1] tai myös Letkunmaanjärvi [2] on Pirkanmaalla Kangasalla Säynäjärven lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 4,9 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se sijaitsee Säynäjärven pohjoispuolella alavassa ja soistuneessa painaumassa. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä ja sen rannat ovat suomaata, jotka ovat enimmäkseen avosuota. Alueen asutus sijaitsee Säynäjärven rannalla, mutta Letkumaanjärven ympäriltä on raivattu vain peltomaata. Tampere-Haapamäki-rautatie kukee 250 metrin päässä ohitse.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Vesijärven valuma-alueella (35.73), jonka Säynäjärven-Myllyojan valuma-alueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 122,2 metriä mpy. Järveä ympäröivälle suolle on johdettu kahdeksan metsä- ja pelto-ojaa. Järveen on johdettu yli kahden kilometrin päästä Haukijärven laskuoja. Järven lounaispäästä lähtee laskuoja, joka laskee Säynäjärveen 600 metrin päässä. Ojalle tulee tällä matkalla pudotusta 0,7 metriä.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven karttanimi kirjoitettiin ”Letkumajärvi”. Se sijaitsi suolla, joka ylettyi leveänä Säynäjärven rantaan asti. Alue oli asutuksesta autio, vaikka pohjoispuolelta oli raivattu pieni ala niittyä. Asutus keskittyi Vesijärven rantaan.[4]
Vuoden 1954 peruskartassa Letkumaanjärveä ympäröivän suon länsireunasta oli raivattu peltomaata, joka ulottui lähes rantaan asti. Suon itäreunaa ja järven rannassa pitkin kulki Tampere-Haapamäen-rautatie, jonka linjaus on myöhemmin suoristettu kulkemaan kauempana. Järveen oli johdettu luoteispuolen soilta kuivatusoja. Vuoden 1964 kartan jälkeen oli raivattu suon ympäriltä lisää peltomaata, jotka esitetään 1975 julkaistussa kartassa.[5][6][7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Letkumaanjärvi, Kangasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Letkumaanjärvi, Kangasala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050734.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2142 01 Viitapohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 3.1.2018)
Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Suur-Päijänteen alue (14.2) | ||||||||||||||||||
Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Längelmäveden alue (35.72) | noin 190 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vesijärven valuma-alue (35.73) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Venehjoen valuma-alue (35.74) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) | noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Hauhon alue (35.77) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Kukkian reitin valuma-alue (35.78) | noin 240 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ormajoen valuma-alue (35.79) | noin 40 kohdetta
|