Koljonselkä

Koljonselkä
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Suomi, Pirkanmaa
Kunnat	Jämsä, Orivesi
Koordinaatit	61°38′48″N, 24°34′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Längelmäveden alue (35.72)
Laskujoki	Rönninsalmi [1]
Järvinumero	35.722.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	84,2 m [1]
Rantaviiva	203,958 km [2]
Pinta-ala	40,4679 km² [2]
Tilavuus	0,37060209844 km³ [2]
Keskisyvyys	9,22 m [2]
Suurin syvyys	56,39 m [2]
Valuma-alue	1 124 km² [3]
Keskivirtaama	12 m³/s [3]
Saaria	122 [2]
Koljonselkä
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Koljonselkä ^[2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä ja Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Koljonselkää käsitetään osaksi Längelmävettä, sillä järvillä on sama vedenpinnan korkeus 84,2 metriä mpy ja järvien väliset salmet ovat leveitä. Toisaalta sekä Längelmävettä että Koljonselkää käsitellään myös osana laajaa Suur-Längelmävettä, jonka kaikki järvet ovat samalla korkeudella. Yksinään se on Suomen 93. suurin järvi ja Längelmäveden yhteydessä se on 25. suurin järvi.^[2][1][3][4]

Voidaan perustellusti ajatella, että Koljonselkä on yksi Längelmäveden järvenselkä, ja näin useimmiten tehdäänkin, sillä sijaitseehan Längelmäen kirkonkylä järvenosan rannalla. Järvenosasta on kuitenkin tehty oma artikkelinsa, sillä siitä on tarjolla omaa tilastotietoa ja se eristäytyneisyytensäkin vuoksi muodostaa oman sokkeloisen järvialtaansa.^[3]

Koljonselän pinta-ala on 4 047 hehtaaria eli 40 neliökilometriä. Se on 20 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Sen suurin järvenselkä Koljonselkä sijaitsee järven lounaispäässä. Se on seitsemän kilometriä pitkä ja alle kuusi kilometriä leveä. Sillä on kuusi selvästi erottuvaa lahtea. Viuhkoselkä työntyy Kiljonselän pohjoispäässä pohjoiseen ja leviää siellä neljä kilometriä leveäksi lahdeksi. Etelärannalla on leveä ja osittain suojeltu Hirtopohja, Kuoppalan pohjoispuolella yli kilometrin pitkä Päilahti, ja koillispäässä Rekisaaren takana lähes 2,5 kilometriä pitkä Savilahti. Hirtopohjan vieressä Kullanpään länsipuolella sijaitsee lahtimainen kapeikko, jonka päässä sijaitsevat Längelmäveteen johtavat kolme salmea. Koljonselän koillispuolella Piitansalmi ohittaa Saviniemen ja Salonsaaren. Salmen koillispuolella aukeaa Kirjaanselkä, sen kaakkoispuolella Huhkaimenselkä ja vielä sen pohjoispuolella Koivistonselkä. Tämä järvenosa on hyvin saaristoinen. Pienen Koivistonselän luoteissuuntaan työntyy pari kilometriä pitkä lahti, jonka perässä sijaitsevat Eräslahti ja Holminpohja. Koivistonselältä koilliseen työntyy 4,5 kilometriä pitkä ja 150–600 metriä leveä Karviansalmi. Sen päässä sijaitsee Säkki, joka yli kolme kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä.^[2][1]

Koljonselällä on laskettu olevan 122 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 417 hehtaaria, mikä on noin 9,3 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista 34 on yli hehtaarin suuruisia, 76 ovat yli aarin ja loput 12 ovat alle aarin kokoisia. Kaksi suurinta saarta ovat Vinninsaari (94 ha ^[3]) ja Salonsaari (85 ha ^[3]). Ne sijaitsevat vierekkäin Längelmän edustalla Kirjaanselän reunalla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Naurissaari, sekä entiset saaret Kuivasaari ja Riihisaari, ja näiden eteläpuolella Varpussaari ja Palosaari. Koljonselällä suurimpia saaria ovat koillisessa Rekisaari, Vohlisaari, ja Ämmänsaari, pohjoisessa Haudansaari, Kailansaari, Tiirinsaari ja Mustasaari. Säkillä ovat vielä Peltosaari, Pöyssy ja Vohli.^[2]

Koljonselän tilavuus on 370 miljoonaa kuutiometriä eli 0,37 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys on 56,4 metriä. Järven rantaviivan pituus on 204 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 59 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa peltomaata, jota täplittävät metsäiset mäet. Lounaispäässä Koljonselällä erottuu järvelle Kuoppalassa Kuotikasmäki, joka kohoaa 50 metrin korkeuteen. Yhtä korkeita ovat länsirannan Tuomistonvuori ja Haukkavuori, itärannan Siikalanvuori kohoaa 70 metrin korkeuteen ja pohjoisranntojen Kamaraniemen mäet nuosevat 50 metrin korkeuteen. Pohjoispäässä Säkillä erottuu sen etelärannalla Kuvasvuori, joka nousee 60 metrin korkeuteen.^[2][1]

Järven rannoilla on maanviljelysalueella monia kulmakuntia, kuten esimerkiksi Koppla, Pitkäjärvi, Piittala, Koivisto, Tunkelo, Hiukkaa, Attila, Leväslahti ja Hirtolahti. Varsinaisia taajamia ovat vain Längelmäen kirkonkylä ja Länkipohja. Länkipohjasta Orivedelle kulkee järven pohjoispuolelta valtatie 9, josta haarautuu Karttimista lounaaseen Päilahdelle johtava rannanmyötäinen kylätie, Länkipohjasta Längelmäelle ja siitä eteenpäin Puharilaan johtava yhdystie 3281. Puharilasta ja Västilästä jatkaa yhdystie 3280, joka kulkee Leväslahden kautta Hirtolahdelle. Näiltä teiltä haarautuu saaristoon ja pitkille niemille lukuisia teitä. Rannoilla ja kulmakunnilla sijaitsee pääasiassa haja-asutusta, jota on kuitenkin runsaasti. Näiden kiinteistöjen väliin on rakennettu vapaa-ajan asuntoja, joita on satoja. Järven koillispää Säkki kuuluu Jämsän mukana Keski-Suomeen.^[1][5]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy.^[1][3]

Pääosa tulovirtaamasta on peräisin Leppähampaanjoen valuma-alueelta (35.75, 396 km²) ja Pääskylänjoen valuma-alueelta (35.76, 267 km²). Leppähampaanjoen valuma-alue laskee viimeisen osuutensa Kaivannanjokea myöten Laasojärven (66 ha) jälkeen Koljonselän nimikkoselkään. Pääskylänjoen valuma-alueen laskujoki Luukkaanjoki laskee Vinkiänjärvestä (16 ha) Koljonselän Huuhkaimenselkään. Tämän valuma-alueen pääjärvi on Pitkävesi (645 ha). Längelmäveden alueella Koljonselkään laskee myös kolme pienempää valuma-aluetta. Ävantäjärvestä laskee Talviaistenjoki, joka on Äväntäjärven valuma-alueen (35.724) laskujoki, laskee Harolanlahden (25 ha) kautta Lopenselkään (171 ha). Lopenselkä laskee Kaivannonsalmea pitkin Koljonselän Koistonselkään. Haapaoja, joka on Eväjärven valuma-alueen (35.723) lasku-uoma, laskee Myllyvedestä (140 ha) Jänenjärven (8 ha) kautta Säkkiin. Västilänjoen valuma-alueen (35.725) laskujoki on Västilänjoki, ja se alkaa Iso-Löytäneestä (884 ha) ja laskee Löytäneenlahteen (68 ha) ja siitä ojaa myöten Koljonselän Huhkaimenselkään.^[3]

Koljonselkään laskee suoraan joukko järviä lyhyitä ojia myöten. Länkipohjan koillispuolelta Säkkiin laskee Sulunjärven (26 ha) kautta muun muassa Valkeajärvi (111 ha). Se eteläpuolelta laskevat Iso-Heiniä (7 ha) ja Vähä-Heiniä (3 ha). Längelmäen kirkonkylään laskevat Junkinlahden (33 ha) järven kautta Pitkävesi (51 ha), Syväjärvi (138 ha) ja Tunkelonlahti (7 ha). Lopenselän Harolanlahteen laskevat Oinasjärvi (13 ha) ja Eskolanjärvi (7 ha). Raidistonjärvi (11 ha) sijaitsee samalla seudulla, mutta se laskee Röydänsalmesta Karviansalmeen. Lännempänä sijaitsevaan Eräslahteen laskevat Kolu (9 ha), Eräsjärvi (35 ha) ja Vähäjärvi (6 ha). Koljonselän länsipäähän laskee Päilahteen Nuottajärvi (15 ha) ja Koljolanselän etelärannan Hirtopohjaan laskevat Mikkolanjärvi (23 ha) ja Vähäjärvi (6 ha).^[3]

Koljonselkä laskee Längelmäveteen Rönninsalmen, Kuoresalmen ja Välikönsalmen kautta, kun nämä kiertävät Paavonsaaren ja Kuoresalon.^[3]

Hirtolahdesta ja sen rannoista kuuluu noin puolet (254 hehtaaria) Hirtopohjan luonnonsuojelualueeseen (FI0334001), joka kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan. Alueeseen sisältyy myös Kullapään niemennokka ja Rönnissä Paavonsaaren matala Välikönsalmi.^[6]

Koljonselän historia on kiinteänä osana Längelmäveden historiaa.

Hallista Längelmäelle on opastettu melontareitti: Eväjärvi–Kilvenvesi–Velhonvesi–Kalkunjärvi–Myllyvesi–Haapaoja–Ylinenlampi–Jänenjärvi–Koljonselkä.^[7]

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista