Vanha metsä

Vasemmalla luonnontilaista vanhaa metsää, oikealla istutettua talousmetsää. Puiden kaatuessa vanhaan metsään pääsee valoa, jolloin syntyy uutta kasvillisuutta.

Vanha metsä on metsä, joka on ohittanut suositellun hakkuuajan[1]. Vanhoissa metsissä on paljon lahopuuta sekä päällyskasveja, ja ne lähenevät päätemetsävaihetta[1].

Käsite ”vanha metsä” tarkoitti alun perin luonnontilaista metsää, jota ei ole koskaan hakattu ja jossa ei ole koskaan kaskettu eikä laidunnettu.[2] Nykyään sellaista metsää kutsutaan yleensä aarniometsäksi. Väärinkäsityksiä syntyy, kun käsitettä ”vanha metsä” käytetään yhä joskus alkuperäisessä merkityksessään tai muussa tarkoituksessa virheellisesti.

Lähteet

  1. ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 203. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  2. ↑ Kuusela, Kullervo: Kullervo Kuusela johtavalle populaatiotutkijalle. Maaseudun Tulevaisuus, 9.9.1999. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Metso-metsiensuojeluohjelma Ympäristöministeriö
  • Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen. Suomalainen aarniometsä. Maahenki 2010.