Valkokylkijänis
| Valkokylkijänis | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Vaarantunut [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
| Heimo: | Jänikset Leporidae |
| Suku: | Jänikset Lepus |
| Laji: | callotis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Lepus callotis | |
 | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Valkokylkijänis (Lepus callotis) on keskikokoinen Pohjois-Amerikassa elävä jänislaji. Se painaa noin 2,7 kilogrammaa. Sillä on suhteellisen lyhyet takajalat ja valtavat korvat. Valkokylkijäniksen selkä on tumma, takapuoli harmaa, kyljet ja vatsapuoli vaaleat. Hännän yläpinta on musta.[2]
Valkokylkijänistä tavataan lähinnä Meksikossa ja pienellä alueella Yhdysvaltojen puolella. Sen levinneisyysalue ulottuu New Mexicon lounaisosasta Oaxacan pohjoisosaan.[1]
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi ”valkokuvejänistä”.[3]
Lähteet
- ↑ a b Brown, D.E. & Smith, A.T: Lepus callotis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Flux, John E.C. & Aneermann, Renate: Chapter 4: The Hares and Jackrabbits, s. 72. teoksessa Joseph A. Chapman and John E.C. Flux (toim.) Rabbits, Hares and Pikas - Status Survey and Conservation Action Plan. IUCN, 1990. ISBN 2831700191. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.5.2015).
- ↑ Lepus callotis – Wagler, 1830 Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.5.2015.
|
