Upcycling

Vanhoista t-paidoista ja lakanoista tehty räsymatto.

Upcycling eli uusiojalostus[1] tai uusiotuottaminen[2] tarkoittaa hyödyttömän materiaalin muuntamista uuteen muotoon, jolla on entistä parempi laatu tai suurempi arvo.[3] Tuolloin esimerkiksi tuotannon ylijäämä, sivutuotteet tai hukkapalat hyödynnetään sen sijaan että niistä tulisi jätettä. 2020-luvulla kiertotalouden pääpaino on ollut nimenomaan tuotannon eri vaiheiden ylijäämän hyödyntämisessä.[4] Suomen kielessä termiä upcycling alettiin käyttää ehkä 2010-luvun alkupuolella[2].

Uusiojalostusta on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi kestävän kehityksen edistämiseen,[5] koska sen avulla jo kertaalleen käyttöön otetut luonnonvarat voidaan käyttää uudelleen, eikä uusia luonnonvaroja tarvitsisi ottaa käyttöön.[6]

Tekstiilien uusiojalostus

Farkuista muunnettu hame.

Tekstiilialalla hukkamateriaalia syntyy jokaisessa tuotantovaiheessa. On monia tapoja jalostaa tekstiilituotteita uusiksi. Yksinkertaisimmillaan useampia eri tuotteita yhdistetään toisiinsa sellaisenaan. Muuntamisessa tuotteen ulkomuoto alkaa puolestaan muuttua niin paljon, että siitä alkaa tulla uusi tuote. Uudessa tuotteessa saattaa kuitenkin säilyä viitteitä alkuperäiseen tuotteeseen. Tuotetta voidaan muokata vain vähän uudenlaiseksi esimerkiksi siirtämällä kangasta toiseen paikkaan tai lisäämällä uutta materiaalia. Lopulta tuote voidaan avata saumoistaan ja ottaa jälleen käyttöön raakamateriaalina. Raakamateriaalista tehty tuote ei enää muistuta alkuperäistä tuotetta.[7][8]

Tekstiilialan ylijäämämateriaali eri tuotantovaiheissa[9]
Tuotannonvaihe Ylijäämämateriaali Uusiojalostuksen keinot
Materiaalin tuottaja Kehruujäte Uudelleenkehruu, uudelleenvärjäys
Ompelimo Virhe-erät, leikkuujäte, toisen luokan tavara Uudelleentuotteistus
Maahantuoja Ylijäämävarasto Edelleenmyynti
Jälleenmyyjä Myymätön varasto, virheelliset tuotteet Edelleenmyynti, lainaus, takuu
Kuluttaja Käytetyt tuotteet Uudelleenmyynti
Vaatekeräysorganisaatio Tekstiilijäte Muuntaminen ja uusiojalostus, uudelleenkuidutus

Yritystoiminta

Suomessa on yrityksiä, joiden toimintaperiaate perustuu upcyclingin hyödyntämiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusten yhteydessä toimii kauppoja, joissa myydään kierrätykseen jätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita täysin uusin käyttötarkoituksin. Kierrätyskeskuksen uusiotuotteiden mallisto on nimeltään Plan B.[10] Muun muassa Globe Hope käyttää valmistamiensa laukkujen, vaatteiden ja asusteiden materiaalina kierrätystekstiilejä. Vuonna 2014 Vuoden suomalainen muotiteko -palkinnon saanut Pure Waste Textiles puolestaan valmistaa teollisuuden tekstiilijätteestä lankaa, josta valmistetaan kankaita, neuloksia ja niistä vaatteita ja asusteita.[11]

Katso myös

  • Zero waste

Lähteet

  • Malleus, Paula: Upcycling: Vaatteiden toinen elämä. Basam Books, 2022. ISBN 978-952-379-214-2.

Viitteet

  1. ↑ upcycling termipankki.fi. Viitattu 29.6.2024.
  2. ↑ a b Malleus 2022, s. 15.
  3. ↑ Hella Hernberg - Haastattelu 16.10.2010. Finnish Design Shop. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
  4. ↑ Malleus 2022, s. 26 - 27.
  5. ↑ Malleus 2022, s. 10.
  6. ↑ Malleus 2022, s. 22.
  7. ↑ Malleus 2022, s. 68.
  8. ↑ Maleus 2022, s. 71 - 91.
  9. ↑ Malleus 2022, s. 53.
  10. ↑ Raatikainen, Henna: Plan B ja hylättyjen kankaiden uusi elämä Länsiväylä. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 15.4.2015.
  11. ↑ Ville Vedenpää: Vuoden muotiteko -palkinto tekstiilijätteen keirrättäjälle 14.5.2014. Yle. Viitattu 19.4.2015.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Upcycling.
  • Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kaupat (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Pyy, Outi: Trashion! Tee itse huippumuotia. Atena Kustannus, 2012. ISBN 9789517968508.

 

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.