Tykkivene Karjala
Tämä artikkeli kertoo Suomen merivoimien 1968 palvelukseen otetusta tykkiveneestä. Vanhemmasta aluksesta kerrotaan artikkelissa Tykkivene Karjala (1918).
| Karjala | |
|---|---|
 Tykkivene Karjalan päätykki | |
 | |
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Wärtsilä, Helsingin telakka |
| Kölinlasku | maaliskuu 1967 |
| Laskettu vesille | 16. elokuuta 1967 |
| Palveluskäyttöön | 1969 |
| Loppuvaihe | museolaivaksi 2001 |
| Tila | museolaiva |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 700 t 1 350 t (max) |
| Pituus | 74 m |
| Leveys | 7,8 m |
| Syväys | 3 m |
| Koneteho | 3 × MTU-dieselmoottoria (3 × 2 200 kW) (2 säätölapapotkuria) (16 000 kW) 24 000 hv |
| Nopeus | yli 35 solmua |
| Toimintamatka | 5 000 meripeninkulmaa |
| Miehistöä | 30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä |
| Aseistus | |
| Aseistus | 1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP 2 × Bofors 40 mm/70 2 × ZU-23-2 2 × RBU-1200-syvyysraketinheitintä |
| Infobox OK | |
Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti). Alus poistettiin palveluksesta 2001 ja on nykyisin museoituna Forum Marinumissa Turussa.
Suunnittelu ja valmistus
Luokan alusten suunnittelu alkoi vuonna 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän Hietalahden telakalta Helsingistä, missä köli laskettiin maaliskuussa 1967. Alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa vuonna 1969.[1]
Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeus 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa.
Palvelus
Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Upinniemeen sijoitettuun Saaristomeren meripuolustusalueen vartiolaivueeseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin 1979 Pansioon tykkilaivueeseen[2], josta se siirrettiin edelleen vuonna 1987 ohjuslaivueen (nyk. 6. ohjuslaivue) johtoalukseksi. Aluksella tehtiin useita laivastovierailuita Itämeren ja Pohjanmeren satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa, missä se vuonna 1982 osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n hallitsijauran 25-vuotisjuhlallisuuksiin.
Alus peruskorjattiin vuosina 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana. Alus hinattiin 2002 Pansiosta Aurajokeen Forum Marinumiin museolaivaksi.[3]
Alus matkasi merivoimissa yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käytettiin 22 051 tuntia, ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2 000 varusmiestä. Palveluksen aikana aluksella oli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni Dan Wilen ja viimeisinpinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.
Kuvia
-
Tykkivene Karjalan keulakansi -
Tykkivene Karjalan peräkansi -
SRH-1200 syvyysraketinheitin
Lähteet
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tykkivene Karjala Wikimedia Commonsissa
- Tykkivene Karjala Forum Marinumin sivuilla
- Museolaivan videoesittely: Tykkivene Karjala
| ||||||||||||||||||
