Thomas Dean

Thomas Dean
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 2000 (ikä 24)
Kansalaisuus  Iso-Britannia
Uimari
Lajit vapaauinti
Voitot 2 olympiavoittoa
Aiheesta muualla
www.tomdean.online ja teamtomdean.com
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK
Mitalit
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Tokio 2020 200 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Tokio 2020 4×200 m vapaauinti
MM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Fukuoka 2023 4×200 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Fukuoka 2023 200 m vapaauinti
Pronssia Pronssia Budapest 2022 200 m vapaauinti
Pronssia Pronssia Budapest 2022 4×200 m vapaauinti
Pronssia Pronssia Budapest 2022 4×100 m sekauinti
Pronssia Pronssia Fukuoka 2023 200 m sekauinti
MM-kilpailut (lyhyt rata)
Pronssia Pronssia Melbourne 2022 200 m vapaauinti
EM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Glasgow 2018 4×200 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Budapest 2021 4×100 m vapaauinnin sekaviesti
Hopeaa Hopeaa Budapest 2021 4×100 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Budapest 2021 4×200 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Rooma 2022 4×100 m vapaauinnin sekaviesti
Pronssia Pronssia Budapest 2021 200 m vapaauinti
Pronssia Pronssia Rooma 2022 4×100 m vapaauinti
EM-kilpailut (lyhyt rata)
Hopeaa Hopeaa Glasgow 2019 400 m vapaauinti
Maa: Englanti
Kansainyhteisön kisat
Kultaa Kultaa Birmingham 2022 4×100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 100 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 200 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 100 m sekauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 4×100 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 4×200 m vapaauinti
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2022 4×100 m vapaauinnin sekaviesti

Thomas "Tom" Dean (s. 2. toukokuuta 2000) on brittiläinen uimari. Hän on voittanut vapaauinnissa kaksi olympiakultaa. Hän on voittanut viesteissä Euroopan-mestaruuksia.[1]

Dean voitti nuorten Euroopan-mestaruuden 200 metrin sekauinnissa vuosina 2017 ja 2018. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa hän sai pitkän radan EM-kilpailuissa 2018 voittaessaan kultaa 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä. Glasgow'n lyhyen radan EM-kilpailuissa 2019 hän saavutti hopeaa 400 metrin vapaauinnissa. Budapestin pitkän radan EM-kilpailuissa 2021 hän sai kultaa sekajoukkueiden 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä, hopeaa 4 × 100 ja 4 × 200 metrin vapaauintiviesteissä sekä pronssia 200 metrin vapaauinnissa.[1]

Kesälle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa hän voitti kultaa 200 metrin vapaauinnissa maansa ennätyksellä 1.44,22, jolla hän voitti maanmiehensä Duncan Scottin 0,04 sekunnilla. Seuraavana päivänä Dean voitti kultaa 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä Euroopan-ennätyksellä 6.58,58. Hän ui avausosuuden aikaan 1.45,72. Hän saavutti Budapestin pitkän radan MM-kilpailuissa 2022 pronssia 200 metrin vapaauinnissa sekä 4 × 200 metrin vapaauinti- ja 4 × 100 metrin sekauintiviesteissä. Saman vuoden Birminghamin Kansainyhteisön kisoissa hän saavutti kultaa 4 × 100 metrin sekauintiviestissä sekä kaikkiaan kuusi hopeamitalia, joista kolme henkilökohtaisilla matkoilla. Pari viikkoa myöhemmin hän saavutti Rooman EM-kilpailuissa hopeaa sekajoukkueiden 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä ja pronssia miesten 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä.[1]

Dean saavutti Melbournen lyhyen radan MM-kilpailuissa 2022 pronssia 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.40,86. Fukuokan pitkän radan MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti kultaa 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä, hopeaa 200 metrin vapaauinnissa ajalla 1.44,32 ja pronssia 200 metrin sekauinnissa ajalla 1.56,07.[1]

Lähteet

  1. a b c d Tom Dean FINA. Viitattu 30.6.2022. (englanniksi)
Miesten 4 × 200 metrin vapaauintiviestin olympiavoittajat

1908:  Iso-Britannia: Derbyshire, Radmilovic, Foster, Taylor
1912: Australaasia Australaasia: Healy, Champion, Boardman, Hardwick
1920:  Yhdysvallat: McGillivray, Kealoha, Ross, Kahanamoku
1924:  Yhdysvallat: Weissmuller, O’Connor, Glancy, Breyer
1928:  Yhdysvallat: Weissmuller, Clapp, Laufer, Kojac
1932:  Japani: Yusa, Miyazaki, Yokoyama, Toyoda
1936:  Japani: Yusa, Sugiura, Arai, Taguchi
1948:  Yhdysvallat: Ris, McLane, Wolf, Smith
1952:  Yhdysvallat: Moore, Woolsey, Konno, McLane
1956:  Australia: O’Halloran, Devitt, Rose, Henricks
1960:  Yhdysvallat: Harrison, Blick, Troy, Farrell
1964:  Yhdysvallat: Schollander, Clark, Saari, Ilman
1968:  Yhdysvallat: Schollander, Spitz, Nelson, Rerych
1972:  Yhdysvallat: Spitz, Kinsella, Tyler, Genter
1976:  Yhdysvallat: Bruner, Furniss, Naber, Montgomery
1980:  Neuvostoliitto: Kopljakov, Salnikov, Stukolkin, Krylov
1984:  Yhdysvallat: Heath, Larson, Float, Hayes
1988:  Yhdysvallat: Dalbey, Cetlinski, Gjertsen, Biondi
1992: Olympialippu Itsenäisten valtioiden yhteisö: Lepikov, Pyšnenko, Tajanovitš, Sadovyi, Kudrjavtsev*, Muhin*
1996:  Yhdysvallat: Davis, Hudepohl, Schumacher, Berube, Olsen*
2000:  Australia: Thorpe, Klim, Pearson, Kirby, Hackett*, Kowalski*
2004:  Yhdysvallat: Phelps, Lochte, Vanderkaay, Keller, Goldblatt*, Ketchum*
2008:  Yhdysvallat: Phelps, Lochte, Berens, Vanderkaay, Keller*, Vendt*, Walters*
2012:  Yhdysvallat: Lochte, Dwyer, Berens, Phelps, Houchin*, McLean*, Tarwater*
2016:  Yhdysvallat: Dwyer, Haas, Lochte, Phelps, Smith*, Conger*, Bentz*
2020:  Iso-Britannia: Dean, Guy, Richards, Scott, Jarvis*
2024:  Iso-Britannia: Guy, Dean, Richards, Scott, McMillan*, Bird*
* = uivat vain alkuerissä

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.