Sveitsin porvaristo

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Historia osuus on keinotekoinen lisä artikkeliin. Sitä ei ole kytketty selkeästi Sveitsin hallintomalliin.

Sveitsin porvaristo (saks. Schweizer Bourgeoisie) on keskiaikainen sveitsiläinen hallintojärjestelmä, jossa porvarit toimivat kaupungeissa erityisinä virkamiehinä patriarkaalisessa valta-asemassa aristokaattisena patriisina, heidän tehtäviin kuului 26 osavaltion (kantonin) hallinnon lakien säätäminen sekä osavaltion puolustuksen järjestäminen.^[1][2]

Sveitsissä porvarit olivat valtaa käyttävä kaupunkiylimystö "nimetön aatelisto", jota kutsutaan kaupunkiaristokratiaksi. He toimivat raatimiehinä kaupunkiraadissa tai erityisessä raadinalaisessa luokkaneuvostossa sekä kaupunginvaltuuston jäsenenä.^[1]

Patrikaattinen alku oli sosiaalinen ja alun perin poliittinen aatelisluokka antiikin Roomassa, historiallisena aikana patriisit olivat osa aatelistoa ja nauttivat vain harvoista, enimmäkseen uskonnollisista, etuoikeuksista.^[1]

Patrikaattiset Pyhän saksalais-roomalaiset tapulikaupunki oikeudet, luotiin aikanaan Rooman valtakauden aikana, Eurooppalaisten kuninkaiden yhteisellä suostumuksella Belgiassa, jossa laadittiin pergamenttiin kirjoitettu sopimus koodeks kirjaksi (lat. codex), näin tunnustettiin oikeudet tapulikaupunkien ja näiden yhteisöjen valtiollisesta monopolista.^[1]

Rooman valtakauden aikana Italian kaupunkivaltiot ja jotkin vapaat Saksan keisarilliset kaupungit olivat siviili tasavaltoja, joilla oli aristokraattinen perustuslaillinen järjestelmä. Aristokratiasta ja jalosukusuudestaan huolimatta, heillä ei ollut feodaalihallintoa, vaan he ylläpitivät keskiaikaisista ja varhaismodernista kansalaisyhteiskunta järjestelmää, näitä hallinnollisia valtioita ja kaupunkeja olivat muun muassa; Italiassa. Firenze, Genova, Pisa, Venetsia, sekä Saksassa. Augsburg, Frankfurt, Hampuri, Lyypekki ja Nürnberg, ja patriarkaattihallinto toimi Saksan Nürnbergissa, sekä Sveitsin vanhassa konfederaatiossa; Bern, Luzern, Daig ja Basel, sekä Yhdistyneessä Alankomaiden tasavallassa Amsterdamissa.

Sveitsin konfederaation perustaminen on katsottu alkaneen vuosien 1291–1315 välillä, ja konfederaation laajentuminen on katsottu päättyneen Italian sodassa Marignanon taisteluun vuonna 1515. näiden (1291–1515) eläneiden patrikaatti sukujen on katsottu lukeutuneen Sveitsin perustajasukuihin.

Sveitsissä, Bernin kantonin kansallisarkisto ylläpitää online-rekisteriä, Sveitsiläisten porvarissukujen suku-vaakunoista.^[3]