Suomen urheilu 1920
Suomen urheilu 1920 käsittelee vuoden 1920 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Olympialaiset
- Antwerpenin kesäolympialaisissa Suomi saavutti 15 kultamitalia, kymmenen hopeaa ja kymmenen pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi oli neljäs.[1]
Ammunta
- Antwerpenin kesäolympialaisissa Vilho Vauhkonen saavutti sotilaskiväärin makuuammunnassa pronssia. Joukkuekilpailuissa Suomi saavutti hopeaa hirviammunnan kertalaukauksilla sekä pronssia hirviammunnan parilaukauksilla ja sotilaskiväärin makuuammunnassa.[2]
Jalkapallo
- Suomen maajoukkue pelasi kolme maaottelua. Toukokuussa Tukholmassa Suomi hävisi Ruotsille 4–0 mutta otti syyskuussa Helsingissä Töölön pallokentällä ensimmäisen voittonsa Ruotsista tuloksella 1–0, kun Jarl Öhman teki ottelun ainoan maalin. Lokakuussa Suomi pelasi Pallokentällä ensimmäisen maaottelunsa Viroa vastaan ja voitti 6–0.[3][4]
- Suomen-mestaruuden voitti Åbo IFK ja hopealle sijoittui Helsingin Palloseura.[5]
Jääpallo
- Suomen maajoukkue pelasi helmikuussa Tukholmassa Ruotsia vastaan tasapelin 3–3.[6]
- Suomen-mestaruuden voitti Viipurin Sudet ja hopealle sijoittui Helsingin Palloseura.[7]
Paini
- Antwerpenin kesäolympialaisten painikilpailuissa Suomi saavutti kreikkalais-roomalaisessa painissa kolme kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia sekä vapaapainissa kaksi kultaa ja yhden hopean. Suomen kreikkalais-roomalaisen tyylin kymmenestä painijasta vain yksi jäi ilman mitalia. Kreikkalais-roomalaisen painin höyhensarjassa (60 kg) Oskar Friman ja Heikki Kähkönen ottivat kaksoisvoiton, ja samoin tekivät kevyessä sarjassa (67,5 kg) Emil Väre ja Taavi Tamminen. Raskaassa sarjassa (yli 82,5 kg) 41-vuotias Adolf Lindfors voitti kultaa ja Martti Nieminen saavutti pronssia. Keskisarjassa (75 kg) Arthur Lindfors saavutti hopeaa ja Matti Perttilä pronssia. Raskaassa keskisarjassa (82,5 kg) Edil Rosenqvist otti hopeaa. Vapaapainin keskisarjassa (75 kg) Eino Leino ja Väinö Penttala ottivat kaksoisvoiton. Kevyessä sarjassa (67,5 kg) Kalle Anttila voitti kultaa.[8]
Taitoluistelu
- Antwerpenin kesäolympialaisissa Ludowika ja Walter Jakobsson voittivat pariluistelussa kultaa.[9]
Uinti
- Antwerpenin kesäolympialaisissa Arvo Aaltonen saavutti pronssia 200:n ja 400 metrin rintauinnissa. Yrjö Valkama sijoittui suorissa kerroshypyissä viidenneksi.[10]
Yleisurheilu
- Antwerpenin kesäolympialaisten yleisurheilukilpailuissa Suomi saavutti yhdeksän kultamitalia, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Paavo Nurmi voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa, maastojuoksussa sekä Heikki Liimataisen ja Teodor Koskenniemen kanssa maastojuoksun joukkuekilpailussa. Muut kultamitalistit olivat Hannes Kolehmainen maratonilla, Vilho Tuulos kolmiloikassa, Ville Pörhölä kuulantyönnössä, Elmer Niklander kiekonheitossa, Jonni Myyrä keihäänheitossa, jossa Suomi otti neloisvoiton, ja Eero Lehtonen viisiottelussa. Hopeaa saavuttivat Nurmi 5 000 metrin juoksussa, Niklander kuulantyönnössä, Armas Taipale kiekonheitossa ja Urho Peltonen keihäänheitossa. Pronssille sijoittuivat Liimatainen maastojuoksussa, Paavo Johansson keihäänheitossa ja Hugo Lahtinen viisiottelussa.[11]
- Axel Kuffschinoff teki 26.9. Turussa 300 metrin juoksun maailmanennätyksen 35,8. Hannes Kolehmainen juoksi 10.10. Tampereella 25 000 metrin maailmanennätyksen 1.26.29,6. Kolehmaisen 22.8. Antwerpenin olympialaisissa juoksema kultamitaliaika 2.32.35,8 oli maratonin epävirallinen maailmanennätys.[12]
Lähteet
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
Viitteet
- ↑ Arponen, s. 69
- ↑ Arponen, s. 75–77
- ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 38–39. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
- ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 366. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ Pihlaja, s. 200
- ↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411.
- ↑ Pihlaja, s. 269
- ↑ Arponen, s. 72–73
- ↑ Arponen, s. 79
- ↑ Arponen, s. 71–72
- ↑ Arponen, s. 69–71
- ↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 505, 507. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
