Sophia Dorothea
Sophia Dorothea von Brunswick-Lüneburg-Celle (15. syyskuuta 1666 Cellen linna, Celle, Lüneburgin herttuakunta – 13. marraskuuta 1726 Ahldenin kartano, Lüneburgin nummi) oli saksalainen prinsessa, josta tuli prinssi Georg Ludwigin, tulevan Ison-Britannian kuningas Yrjö I:n puoliso ja Ison-Britannian kuningas Yrjö II:n äiti, hän ei ollut koskaan kuningatar.[1][2]
Suku
Sophia Dorothea oli Brunswick-Lüneburg-Cellen herttua Georg Wilhelmin (1624–1705) ja hänen morganaattisen vaimonsa, aiemman rakastajattarensa, ranskalaissyntyisen Éléonore Desmier d'Olbreusen (1639–1722) ainoa aikuiseksi elänyt lapsi.[2]
Avioliitto ja lapset
Hänen avioliittonsa 21. marraskuuta 1682 serkkunsa Georg Ludwigin kanssa järjestettiin poliittisista syistä ja koska Sophia toi mukanaan runsaat myötäjäiset. Anoppi, vaaliruhtinatar Sophia inhosi miniäänsä Sophia Dorotheaa, jonka syntyperää ja käytöstapoja hän piti ala-arvoisina ja vastenmielisyys levisi myös prinssiin.[2]
Vaaliruhtinatar Sophie kirjoitti sisarelleen Elisabet Charlottelle, Orléansin herttuattarelle:
"Satatuhatta taaleria vuodessa on hyvä summa taskussa, puhumattakaan kauniista vaimosta, joka saa puolison pojastani Georg Ludwigista, uppiniskaisimmasta, itsepäisimmästä pojasta, joka on koskaan elänyt ja joka on niin kovakalloinen. Hänellä on aivojensa päällä sellainen kuori, jonka läpi kukaan mies tai nainen ei pääse selvittämään mitä niiden sisällä on. Hän ei välitä paljoakaan itse avioliitosta, mutta satatuhatta taaleria vuodessa houkutti häntä samalla tavalla kuin ne olisivat houkutelleet ketä muuta tahansa."[3]
Sophia Dorothealle ja Georg Ludwigille syntyi kaksi lasta Herrenhausin ja Leinen palatseissa Hannoverissa:
- Georg August (30. lokakuuta 1683 – 25. lokakuuta 1760) Hannoverin prinssi, Ison-Britannian kuningas Yrjö II, avioitui rajakreivitär Karoline von Brandenburg-Ansbachin kanssa, heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli Tanskan kuningatar Louise
- Sophia Dorothea (16. maaliskuuta 1687 – 28. kesäkuuta 1757) Hannoverin prinsessa, avioitui Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I:n kanssa; heille syntyi 14 lasta, joista yksi oli Fredrik II Suuri.[2]
Sophia Dorothea oli kaunis ja eloisa nuori nainen, mutta hänen moukkamainen aviomiehensä ei huomioinut häntä ja vietti mieluummin aikaansa rakastajattarensa Melusine von der Schulenburgin seurassa, jonka kanssa prinssillä oli kolme lasta vuosina 1692, 1693 ja 1701.[2]
Aviokriisi ja vankeus
Noin vuonna 1690 Sophie Dorothea tapasi uudelleen lapsuudenystävänsä, ruotsalainen kreivi Philipp Christoph von Königsmarkin (1665–1694), joka lohdutti prinsessaa vuodesta 1691-1692 lähtien. Hän järjesti kesällä 1694 prinsessan pakoyrityksen Hannoverista. Prinsessan ja kreivin huhuttiin olleen rakastavaisia jo vuonna 1692. Huolimatta varoituksista, Sophia Dorothea kehuskeli keväällä 1684 typerästi suhteellaan ja asia paisui hoviskandaaliksi. Heinäkuussa 1694 kreivi hävisi jäljettömiin ja sai todennäköisesti surmansa salamurhaajan uhrina. Prinssi Georg Ludwig otti puolisostaan avioeron, perusteena aviopuolison hylkääminen "pahoissa aikeissa lähteminen puolison luota" ja vangitutti hänet Ahldenin kartanoon Lüneburgin nummelle syytettynä uskottomuudesta, 32 vuodeksi eli loppuelämäkseen.[2]
Sophia Dorothea menetti kaikki tittelinsä, omaisuutensa, hänen nimensä poistettiin kaikista dokumenteista, hän ei saanut avioitua uudelleen eikä koskaan enää nähdä lapsiaan. Hänen äitinsä sai vierailla tyttärensä luona.[4] Ahldenin herttuattaren tittelin saaneena hän sai muutaman vuoden päästä kävellä ilman vartijaa parin kilometrin päähän.[4] Anomuksistaan huolimatta hän ei saanut hyvästellä isäänsä tämän kuolinvuoteella 1705 tai tavata lapsiaan. Toivorikkaana ja turhaan hän odotteli vuonna 1725 tytärtään käymään, kun tämä kävi tapaamassa isäänsä Hannoverissa. Hänen vanhempansa näyttävät tekemistään testamenttijärjestelyistä päätellen toivoneen loppuun asti, että tytär vapautettaisiin.[5]
Perintö
Kreivi Königsmarckin ja Sophia Dorothean toisilleen kirjoittamansa 660 rakkauskirjettä ovat säilyneet kreivin ruotsalaisessa suvussa ja niitä säilytetään Lundin yliopiston arkistossa. [6][7]
Sophia Dorothea kuoli 60-vuotiaana maksan toimintahäiriöön ja sappikiviin Ahldenin kartanossa marraskuussa 1726. Hänet haudattiin salaa[5] vanhempiensa viereen Cellen kaupunkikirkkoon.[8] Entinen puoliso Yrjö I, joka itse kuoli kuukautta myöhemmin, oli raivoissaan kun Sophia Dorothean sukulaiset Berliinissä pukeutuivat mustaan suruasuun.[5]
Sophia Dorothean pojasta Georg Augustista tuli Ison-Britannian kuningas Yrjö II ja tyttärestä Sophia Dorotheasta tuli Preussin Fredrik Vilhelm I:n puoliso ja Fredrik II Suuren äiti.[2]
Viitteet
- ↑ The Wives of the Georgian Kings: Sophia Dorothea of Celle Royal Central. 2014. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ a b c d e f g Sophia Dorothea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ Herman, Eleanor: Sex with the Queen. New York: Harper Collins, 2006. ISBN 0-06-084673-9. s. 100
- ↑ a b Hatton, Ragnhild: George I: Elector and King. London: Thames and Hudson 1978. ISBN 0-500-25060-X. Ss. 51–64
- ↑ a b c Leitner, Thea: Skandal bei Hof. Frauenschicksale an europäischen Königshöfen. München: Piper 2000. ISBN 3-492-22009-6. Ss. 66-68
- ↑ Friedrich der Grosse: Gedanken und Erinnerungen. Werke, Briefe, Gespräche, Gedichte, Erlasse, Berichte und Anekdoten; Essen: Phaidon, 1996. ISBN 3-88851-167-4
- ↑ Mijndert, Bertram: Das Königreich Hannover – Kleine Geschichte eines vergangenen deutschen Staates; Hannover: Hahn, 2003; ISBN 3-7752-6121-4
- ↑ Sophie Dorothea “Prinzessin von Ahlden”
| ||||||||||||||||||
