Silmäkeneva

Silmäkeneva on laaja suo- ja peltoalue Riihimäellä, joka oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten muinaisjärvi.[1] Silmäkenevan muinaisjärvi syntyi mannerjään kuluttamaan kallioperän painanteeseen. Se erkani Yoldiamerestä n. 9 000 eaa.[2] Lähiympäristöineen Silmäkeneva muodostaa Etelä-Suomen oloissa ainutlaatuisen kivikautisen muinaisjäännöskokonaisuuden. Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka sijaitsivat 93-88 metrin korkeudella merenpinnasta.

Silmäkenevasta löytyi vuonna 1928 muinaissuksi, joka on radiohiilimenetelmällä ajoitettu ajanlaskun vaihteeseen.[2][3]

Nykyinen Silmäkenevan suoalue on pinta-alaltaan noin 425 hehtaaria.[4] Vantaanjoki laskee alueen läpi kohti Suomenlahtea. Riihimäen kaupungilla on suunnitelmia alueen virkistyskäyttöä koskien. Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen tekemässä linnustoselvityksessä vuosilta 2013-2014 on Silmäkenevan alue katsottu linnustollisesti yhdeksi Riihimäen merkittävimmistä kohteista.

Aiheesta muualla

  • Riihimäen arkeologiset tutkimukset - Silmäkeneva mikroliitti.fi
  • Silmäkenevan kaksitoista vuosituhatta (Arkistoitu – Internet Archive) utu.fi

Lähteet

  1. ↑ Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  2. ↑ a b Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luotu OY - Riihimäki: Parooninmäen asemakaava ja asemakaavan muutos: Alueen arkeologinen potentiaali ja arkeologisen perinnön huomioiminen kaavaprosessissa (Arkistoitu – Internet Archive) (sivut 10 ja 12), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  3. ↑ Etelä-Suomessa hiihdettiin Jeesuksen aikoihin nahalla liukastetulla mäntysuksella, yle.fi, viitattu 7.4.2020
  4. ↑ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Tulvavesien pidättäminen Vantaan-Herajoen valuma-alueella (sivu 33, kohde 12 - Silmäkeneva) ymparisto.fi, viitattu 6.10.2020.