Saarioisjärvi
| Saarioisjärvi | |
|---|---|
 Näkymä Saarioisjärvelle lintutornista | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Valkeakoski |
| Koordinaatit | 61°09′28″N, 24°01′51″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Oikolanjoen valuma-alue (35.26) |
| Laskujoki | uoma Vanajaveteen [1] |
| Järvinumero | 35.261.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 79,4 m |
| Rantaviiva | 6,39 km [2] |
| Pinta-ala | 53,269 ha |
 Saarioisjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Saarioisjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Valkeakosken eteläpuolella Tarttilassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Saarioisjärvi on osa Oikolanjoen alaosan aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järvi on 2,2 kilometriä pitkä, 450 metriä leveä ja sen pinta-ala on 53 hehtaaria. Järven vedenpinta on 79,4 metriä meren pinnan yläpuolella ja järven tiheän vesikasvillisuuden vuoksi avovettä esiintyy vain järven keskiosissa. Järvi on Karvastenlahden kautta yhteydessä Vanajaveden Rautunselkään. Yhteyttä voidaan kutsua joeksikin, mutta Saarioisjärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat samalla tasolla, jolloin yhteys olisikin salmi. Koska uomaa on rehevän kasvillisuuden vuoksi välillä perattu, kuvaa käsite joki hyvin järvien välistä yhteyttä. Järven suurin laskujoki on Oikolanjoki, joka tuo suuren osan Oikolanjoen valuma-alueen vesistä Saarioisjärven läpi. Sekä jokeen että järveen johdetaan yhdeksän muun suoalueen reuna- ja pelto-ojien kuivatusvesiä. Pajasillanojan vedet ovat peräisin kilometrien päästä ojitetulta Pyhäsuolta asti. Karvasten lahteen virtaa alle 20 metriä leveä ja alle 200-metrinen ”laskujoki”.[2][1][3]
Saarioisjärven rantaviivan pituus on 6,4 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa Saarioispuolen suota. Itäpuolella on Vasikkahaanrahka ja lounais- ja eteläpuolella on Santinsuo. Rantaan rajautuu peltomaata kaakkoispäässä ja järven pohjoisosissa. Kaakkoispäässä rantaan työntyy Lapinnokka, joka on lyhyen harjujakson pää. Rantaan johtaa tiet Lapinnokan lintutornille ja luoteisrannalla sijaitsevassa Päivölän Kansanopistolla. Valtatie 3 ohittaa järven 800 metriä etelässä.[2][1][3]
Luonnonsuojelualue
Saarioisjärvi on valtakunnallisesti arvostettu lintujärvi, joka on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan Vanajaveden lintualuesiin.[4]
Historiaa
Vuoden 1956 peruskartassa järven ympärillä viljeltiin lähes samoja palstoja kuin tänäänkin. Päivölän kansanopiston alueella toimi aikaisemmin Maamieskoulu. Vuonna 1976 Vanajaveden ylitti seututie 130 ja vuoden 1986 kartassa ei vielä näkynyt valtatietä 3.[5][6][7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Saarioisjärvi, Valkeakoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ a b Saarioisjärvi, Valkeakoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Pitkänen, Marja-Liisa: Saarioisjärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Tampere: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-257-140-3. Verkkoversio (PDF) (viitattu 29.1.2017).
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2132 02 Sääksmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1956. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2132 02 Sääksmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2132 02 Sääksmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2132 02 Sääksmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2017)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarioisjärvi Wikimedia Commonsissa
- JärviWiki: Saarioisjärvi, viitattu 29.1.2017
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
| Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |
