Sörnäisten kruununmakasiini

Sörnäisten kruununmakasiini
Vasemmalla Junatie, joka jatkuu Teollisuuskatuna Pasilaan. Sen ylittää Hämeentien silta.
Osoite	Hämeentie 39a
Sijainti	Hermanninmäki, Helsinki^[1]
Koordinaatit	60.189465°N, 24.964863°E
Valmistumisvuosi	1892^[2]
Suunnittelija	Hjalmar Åberg^[2]
Omistaja	Helsingin kaupunki
Julkisivumateriaali	tiili
Kerrosluku	3
Yksi Venäjän vallan aikana Suomeen rakennetuista kruununmakasiineista, jotka toimivat viljavarastoina.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Sörnäisten kruununmakasiini on Helsingin Hermanninmäellä Hämeentien varrella sijaitseva varastorakennus, joka rakennettiin vuonna 1892 viljavarastoksi,^[2] ja on yksi Venäjän vallan aikana Suomeen rakennetuista kruununmakasiineista. Nuoren tammisaarelaisen arkkitehdin Hjalmar Åbergin suunnittelema punatiilinen rakennus toimi alkuperäisessä tarkoituksessaan maaveron poistumiseen vuoteen 1925 asti,^[2] jolloin luovuttiin myös kruununjyvien kantamisesta. Vuosien 1926–1960 aikana kruununmakasiini oli valtion kuritushuone ja vuosina 1960–1981 Valtion hankintakeskuksen varasto.^[2] Vuonna 1981 Suomen valtio lahjoitti rakennuksen Helsingin kaupungille, joka on käyttänyt sitä muun muassa kaupunginmuseon konservointitilana.^[3]

Rakennuksessa on kolme kerrosta. Junatien ylittävälle sillalle Hämeentielle näkyy vain rakennuksen päädyn yläosa, ja julkisivu hahmottuu parhaiten Junatieltä ja Pääskylänkadulta käsin. Hämeentiellä on kuitenkin makasiinin ainoa käytössä oleva sisäänkäynti.^[4] Rakennuksen eteläpuolella oli aikoinaan lastauslaituri,^[4] jossa viljaa vastaanotettiin nykyisen Junatien kohdalla kulkeneen Sörnäisten satamaradan vaunuista.

Nykytilanne

Makasiini on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä,^[4] mutta sitä ei kuitenkaan ole suojeltu. Huonokuntoinen rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006 asti.^[4] Uusiokäyttöä ovat hankaloittaneet muun muassa ikkunoiden vähäinen määrä, melu, päästöt ja tärinä liikenteen solmukohdassa, haitta-aineet sekä pysäköinnin ja huoltoliikenteen järjestäminen.^[4] Tapahtumajärjestäjät ja järjestöt ovat toivoneet saavansa tilan hyötykäyttöön ja ehdottaneet sen muuttamista kulttuuritilaksi.^[3] Rakennuksesta on puhuttu potentiaalisena alakulttuurikeskuksena, kuten Helsingissä aikaisemmin sijanneet VR:n makasiinit ja Lepakko.^[5] Tapahtumia on järjestetty makasiinin pysäköintialueella.^[5]

Junatien suunnittelukilpailun voittajaehdotuksessa rakennuksesta tulee osa Itäbaana-verkkoa: pyöräliikenne kulkee poikittaissuunnassa makasiinin läpi Teollisuuskadun ja Kalasataman välissä.^[6] Baanayhteys rakennuksen läpi edellyttäisi kuitenkin Hämeentien sillan leventämistä tai uusimista.^[7] Kaupungin tavoite on saada makasiini myytyä 2020-luvun aikana, kunhan alueen liikennejärjestelyt selkeytyvät.^[5]

Lähteet

↑ Osa-aluejako Helsingin karttapalvelu. Viitattu 6.7.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Hämeentie 39 a, kuvattu Junatieltä 1969. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 6.7.2021.
↑ ^a ^b Vehkasalo, Jussi: "Hanke ei ole helppo" – Autoruuhkien keskellä nököttävästä tsaarinajan jäänteestä halutaan "yhden euron" kulttuurikeskus Helsinkiin Helsingin Uutiset. 28.2.2020. Viitattu 6.7.2021.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) (s. 26 Rakennettu ympäristö) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
↑ ^a ^b ^c Jompero-Lahokoski, Sanna: Tästä rakennuksesta on toivottu uutta Lepakkoa tai VR:n makasiinia – hanke jäi kaupungin muiden suunnitelmien jalkoihin Helsingin Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
↑ Crossroads (jpg) (”Crossroads”-suunnitteluehdotuksen ilmakuva, punainen viiva viittaa baanakäytävään) hel.fi. Viitattu 6.7.2021.
↑ Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Arvostelupöytäkirja (pdf) (s. 15 Pyöräliikenteen ratkaisut) Suomen Arkkitehtiliitto. 17.10.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.