Ruuvipaalu

Ruuvipaalu (kierrepaalu, porapaalu) on teräspaalu, joka rakentuu teräsputkesta ja paalun kärjessä olevasta kierrelaipasta. Ruuvipaalut asennetaan maahan kiertämällä, jolloin ruuvipaalun kierrelaippa vetää paalun maahan. Kun ruuvipaalun kierrelaippa kierretään routarajan alapuolelle, ei erillistä routaeristystä tarvita. Ruuvipaalun kierrelaippa ankkuroi tällöin paalun routimattomaan maaperään, jolloin perustus pysyy paikoillaan pintamaan routimisesta huolimatta. Paalun juuressa oleva kierrelaippa antaa ruuvipaalulle tavallista putkipaalua suuremman pinta-alan ja näin myös korkeamman kantavuuden ja vetolujuuden.^[1][2] Ruuvipaaluja on saatavana sekä käsin asennettavaa että koneasennettavaa mallia. Käsin asennettavat ruuvipaalut on tarkoitettu pääasiassa kevytrakentamiseen, ja ne on mahdollista kiertää maahan rautakankea tai muuta vipuvartta hyväksikäyttäen. Käsin asennettavien ruuvipaalujen kierrelaipan halkaisija on yleisesti 150 mm ja paalut on varustettu piikkimäisellä kärjellä, joka vähentää asentamisessa tarvittavaa painatusta. Parhaimmissa käsin asennettavissa ruuvipaaluissa kärki on paremman kestävyyden vuoksi sorvattu, ja kärki ei ole pelkästään terävä vaan voimakkaasti toispuoleisesti viistottu, jolloin mahdollisesti eteen osuva kivi muljahtaa kierrettäessä sivuun. Yleisimmät käsin asennettavien ruuvipaalujen käyttökohteet ovat terassien, aitojen, laitureiden ja varastojen perustukset. Vaikka sinkityksellä saavutetaan riittävä korroosionesto, on hyvin yleistä, että näkyville jäävät paalut esimerkiksi polttomaalataan esteettisistä syistä. Tällaisia kohteita ovat mm. laiturien paalut sekä postilaatikkoryhmien kiinnityspaalut.^lähde?

Koneasennettavat ruuvipaalut soveltuvat omakotitalojen, kesämökkien, hallien, meluaitojen ym. suurehkojen rakennusten perustuksiksi. Koneasennettavat ruuvipaalut asennetaan maahan kaivinkoneella tms. työkoneeseen kytketyn maaporan avulla. Koneasennuksella paalut saadaan asennettua myös kovempiin ja karkeampiin maalajeihin kuin käsin asennettaessa.^lähde?

Ruuvipaalujen putken kokoa sekä kierrelaippojen halkaisijaa voidaan muokata vastaamaan rakennuskohteen asettamia kantavuusvaatimuksia. Myös paalun seinämävahvuus voi vaihdella, ja yleisesti ohuella seinämällä valmistetut ruuvipaalut toimitetaan kuumasinkittyinä ja paksuseinämäiset ilman pintakäsittelyä. Useimpia paaluja voidaan tarpeen mukaan jatkaa paikan päällä erityisillä jatkoputkilla, jotka kiinnitetään kierrepaaluun pulteilla. Tarvittaessa ruuvipaalut voidaan varustaa myös useammalla kuin yhdellä kierrelaipalla vaadittavan kantokyvyn saavuttamiseksi. Ruuvipaalujen kantavuuden varmistus tehdään yleensä asennuksen aikaisella momenttimittauksella tai PDA-mittauksin.^lähde?

Noin metrin syvyydellä esiintyy maaperässä anturamaata, joka on kovaa liettyneen saven ja hienon hiekan seosta. Mikäli maaperässä esiintyy anturamaata, tulee siihen esiporata reikä, joka on kooltaan putken halkaisijan kokoinen, ja tämän jälkeen ruuviperustus voidaan kiertää paikalleen. Ruuviperustuksen poraaminen on mahdollista myös asfaltin läpi tai kivettömään maahan koneellisesti.^[3]

Standardin SFS-EN 1090-1+A1 siirtymäaika päättyy 1.7.2014, jonka jälkeen CE-merkintä on pakollista standardin piiriin kuuluvilla rakenteilla ja tuotteilla. CE-merkintä koskee tehdasvalmisteisia teräskokoonpanoja, mutta myös rakennustyömailla tehtävät hitsaukset sekä muut teräksien muokkaus- ja valmistustoimet on tehtävä noudattaen standardia EN 1090-2+A1^[4]

1. ↑ Ruuvipaalu käy raskaankin talon alle - Rakennusmaailma Rakennusmaailma. 15.9.2014. Viitattu 24.5.2017.
2. ↑ https://ruuvipaalu-online.com/ ruuvipaalu-online.com. Viitattu 24.5.2017.
3. ↑ Ruuvipaaluperustus, vaihtoehtoinen perustamistapa. Opinnäytetyö Opinnäytetyö. SeAMK. Tony Holappa. Viitattu 24.5.2017.
4. ↑ https://ruuvipaalu-online.com ruuvipaalu-online.com. Viitattu 24.5.2017.

• Paalu
• Paalutus
• Kaivinpaalu