Ruskosädekaisla
| Ruskosädekaisla | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sädekaislat Cyperus |
| Laji: | rotundus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Cyperus rotundus | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Ruskosädekaisla (Cyperus rotundus) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen papyruskaislan sukulaislaji.[2]
Ulkonäkö ja koko
Ruskosädekaislan pystyt varret kasvavat 30–40 cm korkeiksi. Niiden poikkileikkaus on kolmiomainen. Lehdet lähtevät varren alaosasta kolmen lehden ryhmissä. Ne ovat tummanvihreitä, sileitä ja kiiltäviä. Niiden pituus on 20–30 cm ja leveys 2–10 mm.[3]
Kasvi leviää maavarsien avulla. Siellä missä maavarsi ulottuu maan pintaan, siihen voi kehittyä pyöreä maasilmu, josta varret ja juuret lähtevät. Laji voi kasvattaa myös mukuloita, joihin se säilöö tärkkelystä ja joista voi kasvaa uusia kasviyksilöitä. Mukulat ovat 1–3,5 cm pitkiä, aluksi valkoisia ja meheviä, myöhemmin kovia ja ruskeita. Näistä mukuloista laji on saanut tieteellisen nimensä rotundus, pyöreä.[3]
Kukinnot kasvavat varsien päähän. Ne muodostuvat 3–9 erimittaisesta varsiosasta, joiden päässä on punertavanruskeita noin 3,5 senttiä pitkiä pikkuoksia, joissa on 10–40 terälehdetöntä kukkaa. Kukinnon punaruskea väri on varmin tapa erottaa ruskosädekaisla keltakukkaisesta lähilajista kultasädekaislasta (Cyperus esculentus).[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Ruskosädekaislaa tavataan lähes koko maailmassa pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Euroopassa sen levinneisyysalueen pohjoisraja on Keski-Euroopassa.[1]
Ruskosädekaisla kasvaa rannoilla ja muissa kosteikoissa. Se pärjää myös alueilla, joka ovat vain osan vuodesta kosteita, ja kestää maan muokkausta hyvin. Niinpä sitä tavataan joutomailla, ja kosteilla viljelysmailla. Siitä voi kehittyä haitallinen rikkaruoho.[1]
Käyttö
Ruskosädekaislan mukuloita on käytetty rohtoina Intian, Japanin ja Kiinan perinteisessä lääketieteessä. Sen tehoa ei ole tutkittu länsimaisessa lääketieteessä edellytettävillä tavoilla.[4]
Lähteet
- ↑ a b c Lansdown, R.V., Juffe Bignoli, D. & Beentje, H.J.: Cyperus rotundus IUCN Red List of Threatened Species. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Ruskosädekaisla (suomenkielisen nimen lähde) Kassu. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ a b c Nut-grass (Cyperus rotundus) ARKive. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ Purple nutsedge (Cyperus rotundus) Living Naturally. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017.
Aiheesta muualla
- JSTOR Global Plants: Cyperus rotundus (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cyperus rotundus (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Cyperus rotundus (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Cyperus rotundus (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Cyperus rotundus (purple nutsedge) (englanniksi)
- Flora of North America: Cyperus rotundus (englanniksi)
- Flora of China: Cyperus rotundus (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Cyperus rotundus[vanhentunut linkki] (englanniksi)
|
