Pseudoacanthocereus
| Pseudoacanthocereus | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | versokasvit, Embryophyta |
| Alakaari: | putkilokasvit, Tracheophyta |
| Luokka: | siemenkasvit, Spermatophyta |
| Alaluokka: | koppisiemeniset, Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | kaktuskasvit, Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Pachycereeae |
| Suku: | Pseudoacanthocereus F. Ritter 1979 |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Pseudoacanthocereus on kaksilajinen kaktuskasvisuku.
Tuntomerkit
Aluksi kasvit ovat hieman pystykasvuisia, mutta muuttuvat ajan myötä tavallisesti maanmyötäisiksi. Ne haaroittuvat tyvestään. Varret ovat hoikkia, ja niissä on 3-7 syvää uurretta. Piikkejä on paljon kussakin areolissa, ja ne ovat lyhyitä, neulamaisia ja valkoisia tai ruskehtavia. Kasvit kukkivat yöaikaan, ja kukat ovat suppilomaisia, valkoisia ja jopa 15 cm:n mittaisia. Pohjuksessa on pienten piikkien ryhmiä. Hedelmä on pallomainen, toisinaan päältä litistynyt, kalpean keltainen, voimakastuoksuinen, mehevä ja avautumaton.[1]
Levinneisyys
Lajeista toinen (Pseudoacanthocereus brasiliensis) kasvaa Brasiliassa, Minas Geraisin alueella, ja toinen (P. sicariguensis) Venezuelassa.[1]
Lähteet
Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9
Viitteet
- ↑ a b Anderson 2001:591
|
