Pihlajaveden rautatieasema

Pihlajavesi
Perustiedot
Lyhenne Ph
Rataosa Haapamäki–Seinäjoki
Sijainti 62°20′46″N, 024°23′43″E
Osoite Valkeajärventie 24, 42910 Pihlajavesi
Kunta Keuruu (vuoteen 1968 Pihlajavesi)
Etäisyydet Seinäjoki 105,5 km
Myllymäki 21,2 km
Haapamäki 12,3 km
Avattu 1882
Liikenne
Käyttäjiä 2 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Taajamajunat Jyväskylä–Seinäjoki, Tampere-Haapamäki-Seinäjoki (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne rajoitetusti
Pysäköinti ilmainen
Muut tiedot junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm; 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 99 m; 120 m [2]
Pinnoite Hiekka ja sora
Asemarakennus
Suunnittelija Knut Nylander
Materiaali puu
Lipunmyynti ei
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Vaasaan
 Kaskisiin
 Ouluun
valtatien 19 ylitys
117,8 Sk Seinäjoki
116,4 Skt Seinäjoki tavara
 Tampereelle
112,~ Kiikunmäki
111,~ Rahkola
103,5 Nurmonjoki
103,2 Nurmonjoki
103,~ Koa Koura
valtatien 18 tasoristeys
98,~ Rimmijoki
valtatien 18 tasoristeys
95,~ Sm Sydänmaa
91,~ Kuorasjärvi
91,~ valtatien 18 tasoristeys
90,~ Sääskiniemi
87,~ Kuotesluoma
83,0 Nii Niinimaa
80,~ Pynttäri
78,~ Vetämäjärvi
77,~ Vahermäki
73,3 Alv Alavus
73,0 kantatien 66 ylitys
72,5 Lapuanjoki
71,~ Kärppäkoski
69,~ Lehmiportti
66,8 Tuu Tuuri
66,0 valtatien 18 tasoristeys
Töysänjoki
63,~ Korpituuri
59,~ Hakojärvi
56,2 Tö Töysä
51,~ Kortelampi
48,~ Kytösaari
45,9 Äht Ähtäri
45,0 kantatien 68 ylitys
41,2 In Inha
40,0 Ähtärinjärvi
38,6 Epz Eläinpuisto-Zoo
37,~ Moksu
33,5 My Myllymäki
30,~ Palkkikangas
27,~ Mäiskälä
24,~ Niinisaari
20,~ Vji Valkeajärvi
16,~ Kömi
12,3 Ph Pihlajavesi
10,~ Leppälä
7,~ Valkeiskangas
4,8 Hmk Haapamäen kyllästämö
4,~ Lausamo
valtatien 23 alitus
 Poriin (suljettu)
0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)
 Tampereelle
 Jyväskylään
Merkkien selitykset
Infobox OK

Pihlajaveden rautatieasema (lyh. Ph) on rautatieliikennepaikka Pihlajaveden kylässä Keuruun kaupungissa, entisen Pihlajaveden kunnan alueella rataosalla Haapamäki–Seinäjoki. Liikennepaikalla pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät taajamajunat. Kaikki henkilöjunat käyttävät raidetta 1. Haapamäen rautatieasemalle on matkaa 12,3 kilometriä.

Vuonna 1883 käyttöön otettu Pihlajaveden pysäkki sijoitettiin syrjäiselle paikalle muutamia kilometrejä kirkosta itään lähinnä junien kohtaamispaikaksi ja korotettiin asemaksi vuonna 1888. Aseman seutu kasvoi merkittävyydessään pian kirkonkylän veroiseksi, mutta ei koskaan erityisen suureksi taajamaksi. Arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna 1883 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan vuonna 1902. Lipunmyynti asemalla lopetettiin vuonna 1972. Asemarakennus vaurioitui 1980-luvulla sattuneessa tulipalossa, minkä jälkeen junasuoritus siirrettiin parakkirakennukseen. Asemarakennus korjattiin entiselleen, mutta asema muutettiin samoihin aikoihin miehittämättömäksi.[3]

Junakohtaukset miehittämättömällä liikennepaikalla tulivat mahdollisiksi, kun Pihlajavedelle asennettiin aukiajettavat vaihteet vuonna 1996 ja otettiin käyttöön radio-ohjaukseen perustuva kauko-ohjaus vuonna 1998 ensimmäisenä rautatieliikennepaikkana Suomessa. Tavaraliikenne Pihlajaveden asemalla lakkautettiin vuonna 1999, mutta asema on edelleen henkilöliikenteen käytössä ja junien kohtauspaikkana. Asema-alueen rakennukset siirtyivät vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin. Asemarakennus on ollut postitoimiston ja nahka-alan yrityksen toimintojen loputtua tyhjillään.[3]

Aseman lähettyvillä sijaitsee Pihlajaveden kyläkoulu. Koulun entinen nimi oli Pihlajaveden kunnan Aseman kansakoulu. Koulun ulkonäössä on vaikutteita asemarakennusarkkitehtuurista.

Pihlajaveden asemaa pommitettiin talvisodassa. Kolme puna-armeijan lentokonetta pudotti noin 30 pommia 29. joulukuuta 1939. Kolme ihmistä kuoli ja kolme raidetta vaurioitui. Aseman oven vieressä on tapausta käsittelevä muistolaatta.

Pihlajaveden asemapäälliköt

  • Matti Aatami Ravantti, 1967–70
  • Bruno Vilhelm Helminen, 2.9.1952–1.1.1967
  • Hugo Henrik Puusaari, 17.6.1937–2.9.1952
  • Väinö Verner Louhivaara, 12.6.1930–17.6.1937
  • Edvard Alarik Lybeck, 2.6.1928–12.6.1930
  • Väinö Gustaf Nikolainen, 31.5.1926–2.6.1928
  • Oskar Alvar Gröndahl, 28.5.1909–31.5.1926
  • Johan Ulrik Nörlund, 1895–1909
  • Karl Alfred Hjelt, 1893–95
  • Johan Alfred Holm, 1887–88

Lähde[4]

Lähteet

  1. ↑ Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 193. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  4. ↑ http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1169-pihlajaveden-rautatieasema-aino-korja (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Pihlajaveden kylä (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Ilmakuva Pihlajaveden rautatieasemalta
  • Vanha ja uusi Pihlajaveden asemalla 1997 (Arkistoitu – Internet Archive)