Pöllökkäät
| Pöllökkäät | |
|---|---|
 Leimupöllökäs (Caligo atreus) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Heinäperhoset Satyrinae |
| Tribus: | Brassolini |
| Suku: | Pöllökkäät Caligo Hübner, 1819 |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Pöllökkäät (Caligo) on lajimäärältään pieni keski- ja eteläamerikkalainen päiväperhossuku. Siihen kuuluvat perhoset ovat tyypillisesti varsin kookkaita ja siipien alapinnalla on näyttäviä silmätäpliä. Muutamat lajit ovat toukkina banaaniviljelmien merkittäviä tuholaisia.
Piirteitä
Monet pöllökkäät lukeutuvat kookkaimpiin päiväperhosiin ja suvussa perhosen siipiväli vaihtelee 65–200 mm. Aikuiset perhoset lentävät yleensä vain lyhyitä matkoja hitaasti lähellä maanpintaa ja erityisesti koiraat tulevat imemään nesteitä maahan pudonneista mätänevistä hedelmistä.[1][2][3] Levätessään perhoset ovat pää ylöspäin ja luottavat paitsi siipien alapintojen harmaan- ja ruskeankirjavaan suojaväriin, myös takasiipien alapinnoilla näkyviin suuriin silmätäpliin, jotka ilmeisesti pelottavat saalistajia, joskaan ei ole tiedossa mitä ne tarkalleenottaen jäljittelevät.[1][4]
Vaikka perhosilla on takaruumiissaan tuoksua tuottavat rauhaset, ilmeisesti pöllökkäiden pariutuminen vaatii visuaalista kosiskelua. Naaraan täytyy ilmeisesti myös paritella useita kertoja saadakseen kaikki tuottamansa munat hedelmöitettyä. Munat naaras munii pieniksi ryhmiksi ravintokasvin lehtien alapinnoille.[2] Toukat ovat hämärä- ja yöaktiivisia ja suojautuvat saalistajilta kemiallisten pelotteiden avulla.[1] Toukat elävät pieninä vaeltelevina ryhminä, joiden yksilömäärä pienenee toukkien kasvaessa. Ravintokasveja ovat ainakin banaanikasvit (Musaceae), marantakasvit (Maranthaceae) sekä helikoniakasvit (Heliconiaceae). Erityisesti paahdepöllökäs (Caligo memnon) on Keski-Amerikassa huomattava banaaniviljelmien tuholainen syöden banaanikasvit jopa kokonaan lehdettömiksi.[2] Toukat vaivaavat harvoin palmukasveja, mutta öljypalmuviljelmillä on todettu yksittäisen toukan syövän jopa 1500 cm2 lehteä.[5]
Monien muiden perhoslajien tapaan koiraat valtaavat maastosta reviirin, jonka rajoja ne aktiivisesti partioivat, kuitenkin ilmeisesti vain hyvin lyhyen aikaa vuorokaudesta. Päiväperhosille epätyypilliseen tapaan pöllökkäät ovat aktiivisia aamu- ja iltahämärässä aamulennon päättyessä viimeistään ennen auringonnousua. Hämäräaktiivinen käyttäytyminen tuo niitä joskus yöperhosten tapaan kirkkaiden valojen luokse[1]. Erikoisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla se seikka, että pöllökkäät monista muista päiväperhosista poiketen kelpaavat linnuille saaliiksi.[6]
Lajit
Sukuun kuuluu 18 lajia[7]
- etelänpöllökäs Caligo arisbe
- leimupöllökäs Caligo atreus
- himmeäpöllökäs Caligo beltrao
- indigopöllökäs Caligo euphorbus
- banaanipöllökäs Caligo eurilochus
- pilvipöllökäs Caligo idomeneus
- häivepöllökäs Caligo illioneus
- kirjopöllökäs Caligo martia
- paahdepöllökäs Caligo memnon
- purppurapöllökäs Caligo oberthurii
- viherpöllökäs Caligo oedipus
- huntupöllökäs Caligo oileus
- tummapöllökäs Caligo placidianus
- välkepöllökäs Caligo prometheus
- vasamapöllökäs Caligo superbus
- vyöpöllökäs Caligo teucher
- mayapöllökäs Caligo uranus
- ecuadorinpöllökäs Caligo zeuxippus
Lähteet
- ↑ a b c d Butterflies of the Amazon and Andes: Oileus Owl butterfly (englanniksi)
- ↑ a b c Young & Myushondt (1985) "Notes on Caligo memnon Felder and Caligo atreus Kollar (Lepidoptera: Nymphalidae: Brassolinae) in Costa Rica and El Salvador". J. Res. Lepid. 24(2), 154 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Tree of Life web project: Brassolini (englanniksi)
- ↑ Tree of Life web project: Caligo (englanniksi)
- ↑ Howard ym.: Insects on Palms. CABI Publishing, 2001. ISBN 978-0851993263. s. 78–79
- ↑ Freitas et al. (1997) "Territoriality by the dawn's early light: the Neotropical owl butterfly Caligo idomeneus (Nymphalidae: Brassolinae)". J. Res. Lepid. 34 (1–4), 14 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 207–209
Aiheesta muualla
- Butterflies of America: kuvia (englanniksi)
- Markku Savela (englanniksi)
- Spect & Pauluch (2009) "Immature stages of Caligo illioneus illioneus (Cramer) (Nymphalidae: Morphinae: Brassolini)". Neotrop. entomol. 38(6) (portugaliksi)
- Frederiksen & Warrant (2008) "Visual sensitivity in the crepuscular owl butterfly Caligo memnon and the diurnal blue morpho Morpho peleides: a clue to explain the evolution of nocturnal apposition eyes?". J. Exp. Biol. 211, 844 (englanniksi)
|
