Luostarivuoren lukio

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Suurin osa lähteetöntä

Luostarivuoren lukio
Luostarivuoren lukion päärakennus
Sijainti	Luostarinkatu 13, Turku
Tyyppi	Lukio
Lakkautettu	2018
Infobox OK

Luostarivuoren lukio (lyhemmin Luostis) oli turkulainen lukio, joka sijaitsi Turun keskustassa Samppalinnanmäellä Luostarinkadulla. Lukion tavoitteena oli toimia yleislukiona, jonka kurssitarjonta on mahdollisimman laaja ja monipuolinen.^[1] Lukio menestyi vuosittaisessa yo-kirjoituksiin perustuvassa puoltoäänivertailussa erinomaisesti - vuoden 2008 kevään MTV3:n lukiovertailussa Luostarivuori sijoittui Suomessa viidenneksi ja oli Helsingin ulkopuolisista lukioista paras. (Seuraavaksi paras turkulainen lukio oli Klassillinen lukio, joka sijoittui Suomessa sijalle 17).^[2]

Lukio on saanut nimensä sen sijainnista. Ennen nykyisen kaltaista yhteislukiota rakennuksessa toimi tyttölyseo.

Vuonna 2018 Luostarivuoren lukio yhdistyi Lyseon lukion kanssa muodostaen Luostarivuoren Lyseon lukio.

Lukio sai nimensä Samppalinnanmäellä aikaisemmin sijainneen luostarin mukaan. Koulua kutsutaan myös lyhemmin "luostis". Lukiolla on myös nimitys "tipula".^lähde?

Oppikoulusta tuli 1800-luvun jälkipuoliskolla suomalaisuusliikkeen koetinkivi. Kansallisen sivistyksen kannattajat pitivät tärkeänä, että maahan perustetaan suomenkielisiä oppikouluja. Tällaisten oppikoulujen tarve oli ilmeinen kieliasetuksenkin näkökulmasta.^[3]

Tuohon aikaan oppikoulut olivat perinteisesti olleet vain poikien kouluja. Tätä ajatusta ryhdyttiin yhä pontevammin kuitenkin uudistamaan siten, että myös tyttöjen on päästävä oppikouluun. Ensimmäisten tyttökoulujen aloitettua opetuksensa Jyväskylässä ja Helsingissä pidettiin Turun suomalaisen tyttökoulun perustamiskokous toukokuun 10. päivänä 1882. Lupa perustamiseen saatiin senaatilta heti kesäkuussa ja tyttökoulun toiminta alkoi osoitteessa Nikolaintori 2 (nyk. Gezelliuksenkatu 2) syyskuun 19. päivänä samana vuonna.

Koulun alkaessa oppilaita oli kaiken kaikkiaan 22, opettajia viisi ja tiloissa ainoastaan yksi luokkahuone. Seuraavaksi vuodeksi koulu muutti ns. Richterin taloon osoitteeseen Multavierunkatu 1. Koulun ensimmäisten vuosikymmenten aikana oppilasmäärä hiljalleen kasvoi, vaikka pysyi vielä kuitenkin maltillisena, mutta silti koulu joutui vaihtamaan sijaintiaan useasti.

Koulun toiminta pyöri alkuaikoina lähes yksinomaan lahjoitusvaroin tai arpajaisvoittojen turvin. Vuonna 1894 koulun johtajattarena toiminut Olga Lemberg esitti ajatuksen omasta koulutalosta. Rakennusmääräraha saatiin odottaa aina vuoteen 1906 saakkaa, jolloin syksyllä työskentely uudessa Aurakatu 16:n koulutalossa (nykyinen Vimman talo) voi alkaa. Jo vihkiäistilaisuudessa nämäkin uudet tilat osoittautuivat kuitenkin liian pieniksi hiljalleen kasvavan tyttökoulun käyttöön.

Koulun alkuvuosina siellä opiskeltiin suuret tuntimäärät äidinkieltä ja ruotsia sekä vuoden 1895 valtiollistaminen jälkeen myös ranskaa ja saksaa. Nämä kaikki saivat tehdä tilaa venäjän kielelle ajan venäläispyrkimysten mukaisesti.

Suomen itsenäistymisen aika näkyi myös koulun toiminnassa. Lukuvuosi 1917-1918 oli tavallista lyhyempi, sillä sotatila oli tehnyt koulunkäynnissä turvatonta ja siksi kevätlukukausi päättyi jo helmikuussa. ^[3]

Kohti tyttölyseon aikaa siirryttiin itsenäisyyden ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella, kun tyttökoulun 6-luokkaisuus haluttiin laajentaa yhdeksään. Vuonna 1925 annettu asetus mahdollisti tämän ja koulun nimeksi muuttui Turin tyttölyseo, johon sisältyi kuusivuotinen keskikoulu ja kolmevuotinen lukio.

Uuden, nykyisinkin käytössä olevan koulutalon rakentaminen aloitettiin Samppalinnanmäelle samana vuonna 1925. Peruskiven muuraamisesta on koulun arkistoissa juhlava taulu muistona. Koulutoiminta uusissa tiloissa Turun huipulla alkoi syksyllä 1926. Tuohon aikaan koulun oppilasmäärä oli jo yli 500.

Luostarivuorella on pitkän historiansa aikana ollut verrattain vähän johtajattaria ja rehtoreita. Heidät on kaikki lueteltu alla.

Vuosien 1882-2016 aikana on kyseessä pelkästään Luostarivuoren johtajat ja tämän jälkeen vuonna 2016 tapahtuneen Luostarivuoren ja Turun Lyseon lukion yhdistymisen seurauksena nykyisen Luostarivuoren Lyseon lukion rehtorit.

• Olga Lemberg (1882–1919)
• Naema Lemberg (1919–1935)
• Armas Ensiö (1935–1953)
• Toivo Lehtovaara (1953–1965)
• Aili Suvanto (1965–1974)
• Terttu Kivivuori (1974–1991)
• Rauno Kirjavainen (1992–2006)
• Samuli Luojola (2006–2016)
• Johanna Levola-Lyytinen (2016–2018)

Luostarivuoren lukion koulurakennus on viisikerroksinen ja sisältää 35 luokkatilaa sekä 2 liikuntasalia. Samalla piha-alueella on myös toinen, kolmikerroksinen koulurakennus, jonka kaksi ylintä kerrosta ovat Luostarivuoren koulun käytössä. Alin kerros on koulujen yhteinen ruokailutila.

Lukion välituntialueina toimivat rakennuksen eteläpuolella oleva sisäpiha, sekä pohjoispuolella oleva Samppalinnanpuisto. Puistossa on myös urheilukenttä.

Luostarivuoren senioriyhdistys on nimeltään Turun tyttölyseon - Luostarivuoren seniorit ry. Yhdistys on perustettu koulun juhliessa 100. olemassaolon vuottaan vuonna 1982.

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja ylläpitää suhteita koulun, sen opettajien ja oppilaiden ja senioreiden välillä, vaalia koulun perinteitä ja tukea sen toimintaa.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu säännöllisesti Luostarivuoren koulutalolla.

• Luostarivuoren lukio
• MTV3:n lukiovertailu, 2008 kevät