Luigi Maggi
Luigi Maggi (21. joulukuuta 1867 Torino – 22. elokuuta 1946 Torino) oli italialainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä[1].
Teatterissa työskennellyt Maggi aloitti elokuvauransa vuonna 1906 Arturo Ambrosion tuotantoyhtiön näyttelijänä. Jo samana vuonna hän ohjasi muutamia lyhytelokuvia. Pian Maggista tuli Ambrosio Filmin pääohjaaja. Hänen ensimmäinen suuri menestyksensä oli Edward Bulwer-Lyttonin romaaniin perustuva Pompeijin viimeiset päivät (1908), joka aloitti historiallisten suurelokuvien sarjan. Keisari Nero (1909) menestyi hyvin myös ulkomailla. Ohjaajan parhaana pidetty elokuva on vuonna 1911 valmistunut Nozze d’oro (”Kultahäät”), jossa hän näytteli toista pääosaa. Huomiota herätti myös Saatana (1912), jonka on nähty vaikuttaneen D. W. Griffithin Suvaitsemattomuuteen (1916).[1][2]
Ensimmäisen maailmansodan ja sitä seuranneiden Italian elokuvateollisuuden kriisivuosien aikana Maggi teki elokuvia useille tuotantoyhtiölle saavuttamatta suurempaa menestystä[1]. 1920-luvun alusta lähtien hän työskenteli etupäässä näyttelijänä[2]. Maggin viimeinen ohjaustyö oli La bambola vivente (”Elävä nukke”) vuonna 1924[1].
Elokuvia
- Pompeijin viimeiset päivät, 1908 (ohjaaja ja näyttelijä)
- Keisari Nero, 1909 (ohjaaja ja näyttelijä)
- Il diavolo zoppo, 1910 (ohjaaja)
- Aeneas ja Dido, 1910 (ohjaaja)
- Una partita a scacchi, 1912 (ohjaaja)
- Leijonat laivassa, 1912 (ohjaaja)
- Saatana, 1912 (ohjaaja)
- Le avventure straordinarissime di Saturnino Farandola, 1913 (ohjaaja)
Lähteet
- ↑ a b c d Dizionario Biografico degli Italiani treccani.it. Viitattu 9.3.2015. (italiaksi)
- ↑ a b Moliterno, Gino: Historical Dictionary of Italian Cinema, s. 188–189. Lanham, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-6073-5.
Aiheesta muualla
- Internet Movie Database: Luigi Maggi (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
