Luettelo akvaariokaloista

Akvaarioissa pidetään ja on pidetty lukuisia kalalajeja. Tähän luetteloon on koottu useita enemmän tai vähemmän tunnettuja makean veden lajeja.

Lahko hammaskarppikalat Cyprinodontiformes on akvaarioharrastajien parissa jaettu aiemmin lisääntymistavan mukaan synnyttäviin ja kuteviin hammaskarppeihin. Taksonomiassa on yhdeksän heimoa, joista kolmen jäseniä on yleisesti akvaarioissa.

• Hohtomiljoonakala (Poecilia wingei)
• Keltamolli (Priapella intermedia)
• Kirjoplaty (Xiphophorus variatus)
• Kyttyräkala (Limia nigrofasciata)
• Kääpiöhammaskarppi (Heterandria formosa)
• Metallihammaskarppi (Girardinus metallicus)
• Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii)^[1]
• Miljoonakala (Poecilia reticulata)^[1]
• Moskiittokala (Gambusia affinis)
• Mustamolli (Poecilia sphenos)
• Mustavatsamolli (Limia melanogaster)
• Pastellimolli (Priapella olmecae)
• Pilkkukala (Phalloceros caudimaculatus)
• Platy (Xiphophorus maculatus)
• Purjemolli (Poecilia velifera)^[1]
• Vankkamolli (Priapella compressa)
• Veitsihammaskarppi (Alfaro cultratus)
• Verkkohammaskarppi (Alfaro huberi)

• Hohtoviiripyrstö (Fundulopanchax gularis vanh. Aphyosemion gulare)
• Juovavaanija (Aplocheilus lineatus)^[1]
• Kaksijuovaviiripyrstö (Chromaphyosemion bivittatum)
• Kiilavaanija (ent. Juovavaanijakala) (Epiplatys dageti dageti)
• Kirjoviiripyrstö (Aphyosemion australe)
• Kultakylkiviiripyrstö (Aphyosemion congicum)
• Käpykilli (ent. käpykala (Pachypanchax playfairi)
• Loistoviiripyrstö (Chromaphyosemion bitaeniatum)
• Oranssiviiripyrstö (Diapteron fulgens)
• Punajuovaviiripyrstö (Aphyosemion striatum)
• Rihmaviiripyrstö (Fundulopanchax filamentosum)
• Safiiriviiripyrstö (Funculopanchax walkeri)
• Sinivaanija (ent. sinisukkulakala, Aplocheilus panchax)
• Siniviiripyrstö (Fundulopanchax sjoestedti)
• Teräsviiripyrstö (Aphyosemion cameronense)
• Timanttivaanija (ent. Pikkusukkulakala, Aplocheilus blockii)
• Timanttiviiripyrstö Diapteron cyanosticum
• Turkoosiviiripyrstö (Fundulopanchax scheeli)
• Täpläviiripyrstö (Fundulopanchax gardneri)^[1]
• Täpläjuovaviiripyrstö (Aphyosemion ogoense)

^[2]

• Perhostoka (Ameca splendens)

Lahkossa Karppikalat Cypriniformes on suuri särkikalojen heimo, joka joissain lähteissä^[3] jaetaan kahteen alaheimoon karpit ja rasborat. Toisissa ^[4] kaikki on yhtä suurta heimoa. Harrastusmaailmassa on eroteltu ryhmiä elinympäristön tai ruokavalion mukaan (kylmän veden kalat, levänsyöjät).

• Kultakala (Carassius auratus)
• Ruutana (Carassius carassius)
• Karppi (Cyprinus carpio)
• Salakka (Alburnus alburnus)
• Leväbarbi (Crossocheilus siamensis)
• Juovaimubarbi (Garra cambodgiensis)
• Tulipyrstö (Epalzeorhynchos bicolor)
• Tulievä (Epalzeorhynchos frenatum)
• Kuonobarbi (Epalzeorhynchus kalopterus)
• Mustalabeo (Labeo chrysophekadion)
• Haibarbi (Balantiocheilus melanopterus)
• Hopeabarbi (Barbonymus schwanenfeldii)
• Ilveilijäbarbi (Puntius everetti)^[4]
• Keltabarbi (Puntius semifasciolatus m. schuberti)
• Kirjobarbi (Puntius arulius)
• Kirsikkabarbi (Puntius titteya)
• Loistobarbi (Puntius conchonius)^[1]
• Messinkibarbi (Puntius semifasciolatus)
• Punapääbarbi (Puntius nigrofasciatus)
• Rihmabarbi (Puntius filamentosus)
• Tiikeribarbi (Puntius rhomboocellatus)
• Verkkobarbi (Puntius oligolepis)
• Viisiraitabarbi (Puntius pentazona)

• Helmiseeprakala (Danio margaritatus)^[5]
• Hohtorasbora (Rasbora pauciperforata)
• Hohtoseeprakala (Danio albolineatus)
• Kardinaalikala (Tanichthys albonubes)
• Kiilakylki (Trigonostigma heteromorpha)
• Kultaseeprakala (Danio kerri)
• Kääpiörasbora (Boraras maculatus)
• Pilkkuseeprakala (Danio "frankei") ?
• Punapyrstörasbora (Rasbora borapetensis)
• Raitaseeprakala (Danio erythromicron)^[5]
• Rusokiilakylki (Trigonostigma espei)
• Saksipyrstö (Rasbora trilineata)
• Seeprakala (Danio rerio)^[1]
• Siniseeprakala (Devario malabaricus)^[4]
• Täpläseeprakala (Danio nigrofasciatus)

• Piikkisilmä (Pangio kuhlii)
• Kärsänuoliainen ( Acantopsis choirorhynchos)
• Siaminpiikkisilmä (Pangio myersi)
• Aasianmutakala (Misgurnus anguillicaudatus)

• Harlekiininuoliainen (Botia kubotai)
• Kääpiönuoliainen (Yasuhikotakia sidthimunki )
• Tiikerinuoliainen (Chromobotia (Botia) macracanthus)
• Touhunuoliainen (Botia rostrata)
• Verkkonuoliainen (Botia lohachata)
• Harmaanuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) modesta)
• Kaarinuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) morleti)

• Pilkkuimunuoliainen (Gastromyzon scitulus)
• Pisteimunuoliainen (Beaufortia (leveretti) kweichowensis)
• Helmi-imunuoliainen (Kampaimunuoliainen, "Borneonimunuoliainen") (Gastromyzon ctenocephalus)

• Levänuoliainen (Gyrinocheilus aymonieri)

Lahko Tetrakalat Characiformes

• Kynäkala (Nannostomus eques vanh. Nannobrycon eques)
• Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
• Suppusuu(punasuppusuu) (Nannostomus beckfordi)
• Tulisuppusuu (Nannostomus mortenthaleri)

• Kolmilinjatetra (Neolebias trilineatus)

• Juovatapparakala (Carnegiella strigata fasciata)
• Kääpiötapparakala (Carnegiella marthae)
• Marmoritapparakala (Carnegiella strigata)

• Punapiraija (Pygocentrus nattereri) (ei missään alaheimossa)

• Kongontetra (Phenacogrammus interruptus)

• Tulipyrstötetra (Aphyocharax rathbuni )
• Punaevätetra (Aphyocharax anisitsi)

• Lasitetra (Prionobrama filigera)

• Hehkujuovatetra (Hyphessobrycon amapaensis)
• Hehkutetra (Hyphessobrycon amandae)
• Intiaaninsulka (Pristella maxillaris)
• Kardinaalitetra (Paracheirodon axelrodi)
• Keisaritetra (Nematobrycon palmeri)
• Kerritetra (Inpaichthys kerri)
• Kirsikkatetra (Hyphessobrycon erythrostigma)
• Korutetra (Hyphessobrycon bentosi)
• Kulmatetra (Thayeria boehlkei)
• Kuparitetra (Hasemania nana)
• Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
• Lipputetra (Hemigrammus anisitsi)
• Lyhtytetra (Hemigrammus ocellifer)
• Loistotetra (Hemigrammus pulcher)
• Musta-aavetetra (Hyphessobrycon megalopterus)
• Mustaneontetra (Hyphessobrycon herbertaxelrodi)
• Mustatetra (Gymnocorymbus ternetzi)^[1]
• Neontetra (Paracheirodon innesi)
• Pikkutetra (Hyphessobrycon eques)
• Pikkukirsikkatetra (Hyphessobrycon socolofi)
• Puna-aavetetra (Hyphessobrycon sweglesi)
• Punapäätetra (Hemigrammus bleheri)
• Punasuutetra (Hemigrammus rhodostomus)
• Punatetra (Hyphessobrycon flammeus)^[1]
• Roiskuttajatetra (Copella arnoldi)
• Rubiinitetra (Hemigrammus erythrozonus)
• Ruusuaavetetra (Hyphessobrycon roseus)
• Ruusutetra (Hyphessobrycon rosaceus)
• Safiiritetra (syn. Kolumbiantetra) (Hyphessobrycon columbianus)
• Sinineontetra (Paracheirodon simulans)
• Sinitetra (Boehlkea fredcochui)
• Sitruunatetra (Hyphessobrycon pulchripinnis)
• Timanttitetra (Moenkhausia pittieri)

Lahko Ahvenkalat (Perciformes) on selkärankaisten suurin lahko.

• Amerikkalaiset kääpiöahvenet
• Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata)
• Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)^[1]
• Kääpiöakara (Nannacara anomala)
• Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizii)
• Palettikääpiöahven (Apistogramma panduro)
• Pandakääpiöahven (Apistogramma nijsseni)
• Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi)
• Rubiinikääpiöahven (Apistogramma macmasteri)
• Rusokirjoahven (Mikrogeophagus altispinosus)
• Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)
• Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
• Töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides)

• Amerikkalaiset, keskikokoiset kirjoahvenet
• Avainkirjoahven (Cleithracara maronii)
• Kiekkokala (Symphysodon discus)
• Lehtikala (Pterophyllum scalare)^[1]
• Lippukirjoahven (Laetacara curviceps)
• Lippulehtikala (Pterophyllum altum)
• Pikkulehtikala (Pterophyllum leopoldi)
• Ruostekirjoahven (Laetacara dorsigera)
• Sateenkaariahven (Herotilapia multispinosa)
• Seeprakirjoahven (Cryptoheros nigrofasciatus)
• Sinikirjoahven (Aequidens pulcher)
• Sinileukakirjoahven (Cryptoheros sajica, syn. Archocentrus sajica)
• Tulisuu (Thorichthys meeki)
• Valjaskirjoahven (Aequidens metae)

• Isot amerikkalaiset kirjoahvenet
• Helmikirjoahven (Cichlasoma octofasciata)
• Riikinkukkokirjoahven, syn. Oskari (Astronotus ocellatus)
• Saumakirjoahven (Aequidens rivulatus)
• Teksasinkirjoahven (Herichthys cyanoguttatum)
• Turkoosikirjoahven (Hypsophrys nicaraguensis)

• Malawijärven kirjoahvenet
• Keltamalawinahven (Pseudotropheus lombardoi)
• Kuusiraitamalawinahven (Pseudotropheus demasoni)
• Seepramalawinahven (Maylandia zebra)
• Sinihuuliahven (Labidochromis caeruleus)

• Tanganjika-järven kirjoahvenet
• Keltakotiloahven (Lamprologus ocellatus)
• Kultakoruahven (Julidochromis ornatus)
• Seeprakotiloahven (Neolamprologus multifasciatus)
• Muut afrikkalaiset kirjoahvenet
• Palettikala (Pelvicachromis pulcher)^[1]
• Pilkkutimanttiahven (Hemichromis bimaculatus)
• Purppurasuuhautoja (Pseudocrenilabrus nicholsi)
• Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)

• Kultalasiahven (Parambassis lala)

• Timanttitonkija (Satanoperca leucosticta)
• Helmiäistonkija (Geophagus brasiliensis)

• Loistokiipijäkala (Microctenopoma ansorgii)

• Paratiisikala (Macropodus opercularis)
• Korurihmakala (Trichopsis pumila)
• Taistelukala (Betta splendens)
• Murisijarihmakala (Trichopsis vittata)

• Helmirihmakala (Trichogaster leeri)
• Hunajarihmakala (Trichogaster chuna)
• Huulirihmakala (Colisa labiosa)
• Juovarihmakala (Colisa fasciata)
• Keltarihmakala (Trichogaster trichopterus)
• Kääpiörihmakala (Colisa lalia)^[1]
• Sinirihmakala (Trichogaster trichopterus)^[1]

• Pusukala (Helostoma temminckii)

Lahko Monnikalat (Siluriformes) on aktiivisen tutkimuksen kohteena, lajeja löytyy lisää ja niiden sukulaisuussuhteista saadaan uutta tietoa.

• Sundanlasimonni (Kryptopterus bicirrhis)

• Banjomonnit (Bunocephalus spp.)

Panssarimonni (Callichthys callichthys)

Lippuritarimonni (Dianema urostriatum)

Ritarimonni (Dianema longibarbis)

Rantamonni (Hoplosternum littorale)

Haarniskamonni (Megalechis personata)

Pistehaarniskamonni (Megalechis thoracata)

Aaltomonninen (Corydoras undulatus)

Albiinomonninen (Corydoras aeneus var. albino tai Corydoras paleatus var. albino)

Aurinkomonninen (Corydoras burgessi)

Bolivianmonninen (Corydoras geryi)

Guaporenmonninen (Corydoras guapore)

Harmaakylkimonninen (Corydoras septentrionalis)

Helmimonninen (Corydoras sterbai)

Helomonninen (Corydoras duplicareus)

Helymonninen (Corydoras nijsseni)

Hepomonninen (Corydoras eques)

Hietamonninen (Corydoras haraldschultzi)

Hohtomonninen (Corydoras agassizii)

Isoleopardimonninen (Corydoras leopardus)

Jaguaarimonninen (Corydoras julii)

Jousimonninen (Corydoras narcissus)

Kaarimonninen (Corydoras arcuatus)

Kaitamonninen (Aspidoras menezesi)

Kiiltomonninen (Corydoras sodalis)

Kilomonninen (Corydoras amandajanea)

Kirjomonninen (Corydoras schwartzi)

Korumonninen (Corydoras elegans)

Kulmajuovamonninen (Corydoras melini)

Kulmamonninen (Corydoras loxozonus)

Kultakylkimonninen (Corydoras melanotaenia)

Kultapiikkimonninen (Corydoras seussi)

Kultapäämonninen (Corydoras gossei)

Kuonovihermonninen (Corydoras multiradiatus ent. Brochis multiradiatus)

Kuparimonninen (Corydoras aeneus)^[1]

Kääpiömonninen (Corydoras pygmaeus)

Leopardimonninen (Corydoras trilineatus)

Linjamonninen (Corydoras gomezi)

Lippumonninen (Corydoras robineae)

Loretonmonninen (Corydoras loretoensis)

Marmorimonninen (Aspidoras pauciradiatus)

Matkijamonninen (Corydoras imitator)

Mustaevämonninen (Corydoras acutus)

Mustaselkämonninen (Corydoras metae)

Naamiomonninen (Corydoras atropersonatus)

Naponkorumonninen (Corydoras napoensis)

Nelikkomonninen (Aspidoras albater)

Nokimonninen (Corydoras concolor)

Nokikuonomonninen (Corydoras oiapoquensis)

Nuolimonninen (Corydoras hastatus)

Pandamonninen (Corydoras panda)

Pantterimonninen (Corydoras ambiacus)

Pikkumonninen (Corydoras habrosus)

Pilkkumonninen (Corydoras polystictus)

Pistemonninen (Corydoras punctatus)

Punamonninen (Corydoras melanistius)

Purjemonninen (Corydoras delphax)

Raitapunamonninen (Corydoras brevirostris)

Ristimonninen (Corydoras semiaquilus)

Ruostemonninen (Corydoras rabauti)

Rusomonninen (Corydoras adolfoi)

Ruusumonninen (Corydoras axelrodi)

Ruutumonninen (Scleromystax barbatus)

Safiirimonninen (Corydoras similis)

Satulamonninen (Corydoras virginiae)

Seepiamonninen (Corydoras zygatus)

Sihtimonninen (Corydoras kanei)

Sinimonninen (Corydoras nattereri)

Smaragdimonninen (Corydoras britskii ent. Brochis britskii)

Somamonninen (Corydoras davidsandsi)

Sysievämonninen (Corydoras leucomelas)

Toverimonninen (Corydoras condiscipulus)

Tukanomonninne (Corydoras tukano)

Täplämonninen (Corydoras paleatus)

Täpläpyrstömonninen (Corydoras caudimaculatus)

Valkopilkkumonninen (Corydoras sterbai)

Venezuelanmustamonnislaji (Corydoras sp."BlackVenezuela")

Verkkomonninen (Corydoras reticulatus)

Vihermonninen (Corydoras splendens ent. Brochis splendens)

Vähäbarimamonninen (Corydoras bondi)

Ylänkömonninen (Corydoras weitzmani)

(katso myös L-numero)

• Aitotäpläpleko (Hypostomus punctatus)
• Appelsiinipleko L 124 (Peckoltia sabaji)
• Helmipaholaispleko (Acanthicus adonis)
• Helmipartamonni (Ancistrus dolichopterus)^[1]
• Isopurjepleko (Glyptoperichthys gibbiceps)
• Paranpleko L 163 (Ancistrinae sp. "Big Spot Peckoltia")
• Pikkuhammaspleko L 141, L 215 (Ancistomus snethlageae)
• Raitakorupleko L 15 (Peckoltia vittata)
• Salamanteripleko L 134 (Peckoltia sp.)
• Sokkelopartamonni LDA 8 (Ancistrus claro)
• Topaasipleko L 200 (Hemiancistrus subviridis)
• Tummaleväpleko (Pterygoplichthys multiradiatus)
• Täpläpartamonni eli maatiaispartamonni(Ancistrus cirrhosus)
• Tähtipartamonni eli ukkopartamonni (Ancistrus sp.) L181 tai L71

• Boliviannuolimonni (Otocinclus mariae)
• Juovanuolimonni (Otocinclus vittatus)
• Kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus)
• Katinkultamonni LDA 25 (Pit bull pleco) (Parotocinclus jumbo)
• Muranuolimonni (Otocinclus mura)
• Naponnuolimonni (Otocinclus huaorani)
• Perunnuolimonni (Otocinclus vestitus)
• Raitanuolimonni (Otocinclus affinis)
• Seepranuolimonni (Otocinclus cocama)
• Soranuolimonni (Otocinclus xakriaba)
• Täplänuolimonni (Otocinclus hoppei)
• Otocinclus batmani
• Otocinclus bororo
• Otocinclus caxarari
• Otocinclus flexilis
• Otocinclus gibbosus
• Otocinclus hasemani
• Otocinclus mimulus
• Otocinclus tapirape

• noitamonnit (Hemiloricaria spp.)
• nokkamonnit (Farlowella spp.)
• sampimonnit (Sturisoma spp.)
• velhomonnit (Loricaria spp.)

• Helmiripsimonni (Synodontis angelicus)
• Koruripsimonni (Synodontis decorus)
• Mokkaripsimonni (Synodontis afrofischeri)
• Nigerian vähäripsimonni (Microsynodontis sp. "Nigeria")
• Njassanripsimonni (Synodontis njassae)
• Keltaripsimonni eli Pikkukäkimonni (Synodontis petricola)
• Rengasripsimonni (Synodontis ocellifer)
• Seepraripsimonni (Synodontis brichardi)
• Selkäuimari (ent. Selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris)
• Siimaripsimonni (Synodontis alberti)
• Sokkeloripsimonni (Synodontis schoutedeni)
• Suklaaripsimonni (Synodontis budgetti)
• Sulkaripsimonni (Synodontis eupterus)
• Tummaripsimonni (Synodontis robbianus)
• Täpläripsimonni (Synodontis notatus)

• Lapamonni (Sorubim lima)
• Pikkuantennimonni (Pimelodella meesi)
• Raitalapamonni (Brachyplatystoma juruense)
• Tiikerilapamonni (Pseudoplatystoma fasciatum)

• Juovaokamonni (Platydoras costatus)
• Kampaokamonni (Agamyxis pectinifrons)

• Haimonni (Pangasius macrophthalmus) ?

Tässä heimossa on myös merivesikaloja, katso Luettelo meriakvaariokaloista

• Kääpiöpallokala Carinotetraodon travancoricus
• Punapyrstöpallokala Carinotetraodon irrubesco
• Kimalaispallokala Colomesus asellus
• Aurinkopallokala Auriglobus silus
• Borneonpallokala Auriglobus amabilis
• Pisamapallokala Tetraodon abei
• Töppöpallokala Tetraodon leiurus
• Kyhmypallokala Tetraodon palembangensis

• Luettelo kaloista aakkosjärjestyksessä
• Luettelo meriakvaariokaloista
• Akvaariokasvit