Louise (Tanskan kuningatar)

Lovisa Josefina Eugenia (tansk. Louise Josephine Eugenie); (31. lokakuuta 1851 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma, Ruotsin kuningaskunta – 20. maaliskuuta 1926 Amalieborgin linna, Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta) oli Ruotsin ja Norjan prinsessa, joka Fredrik VIII:n puolisona oli Tanskan kuningatar Louisa vuosina 1906–1912.^[1][2]

Lovisa oli Ruotsin kuninkaan Kaarle XV:n ja kuningatar Lovisan tytär. Perheen toinen lapsi, prinssi Carl Oscar (1852–1854) kuoli jo 2-vuotiaana, ja Lovisa kasvoi rakastettuna ainoana lapsena. Tukholman kuninkaanlinnassa järjestettiin lastenkutsuja, joihin seurapiiriperheitten lapset ja serkut, tulevan kuningas Oskar II:n lapset innokkaasti osallistuivat. Hän sai koulutuksensa kotiopettajatar Hilda Elfvingin johdolla. Lovisa sai äitinsä kanssa Nancy Edbergiltä jopa uimaopetusta, mikä oli tuolle ajalle naisille vielä suhteellisen harvinaista.^[3]

Ruotsin tuolloinen vuoden 1809 perustuslaki ei sallinut naisen periä kruunua, vaikka prinsessa Lovisa oli kuninkaan ainoa lapsi. Kaarle XV yritti useita kertoja muuttaa perustuslakia ja tehdä tyttärestään seuraajansa, mutta poliitikot eivät pitäneet sitä tarpeellisena, sillä Kaarlen veljellä Oskarilla oli poikia eikä hallitsijasuku siten ollut sammumassa.^[4]

Avioliittoa Tanskan kruununprinssin kanssa suunniteltiin jo siitä alkaen kun Lovisa oli 12-vuotias. Heidät kihlattiin toisilleen 15. huhtikuuta 1868. Lovisa opiskeli kihlausaikanaan tanskan kieltä ja kirjallisuutta, kulttuuria ja historiaa.^[1] Ajatuksena oli että avioliitto johtaisi Tanskan ja Ruotsin ja Norjan väliseen lähentymiseen, ehkä jopa aikanaan skandinaaviseen liittoon saman hallitsijan alaisuudessa.^[2]

Ruotsin ja Norjan prinsessa Lovisa ja kruununprinssi Christian avioituivat suurin juhlallisuuksin 28. heinäkuuta 1869 Tukholman kuninkaanlinnan kirkossa.^[2] Lovisa oli ensimmäinen Ruotsin prinsessa, joka avioitui Tanskan kuningashuoneeseen sitten Ingeborg Magnusdotterin (1277–1319), joka nai Eerik Menved VI:n

Kruununprinssipari vietti melko eristäytynyttä elämää Amalienborgin linnassa ja kesäisin sekä myöhemmin vakituisesti Charlottenlundin linnassa,^[1][2] jota jouduttin laajentamaan lisäsiivellä kasvava perheen vuoksi vuosina 1880-1881.^[5] Vanhempiensa ainoana perillisenä Lovisan myötäjäiset olivat runsaat, joten perhe eli mukavasti. ^[1][2]

Heille syntyi kahdeksan lasta. Kristian X nousi isänsä jälkeen Tanskan valtaistuimelle. Toisesta pojasta Kaarlesta tuli vuonna 1905 Norjan kuningas nimellä Haakon VII.^[1]

• Kristian X (26. syyskuuta 1870 – 20. huhtikuuta 1947) seurasi isäänsä Tanskan valtaistuimelle 1912, avioitui 1898 Mecklenburg-Schwerinin herttuatar Alexandrinen kanssa; heille syntyi kaksi lasta, joista Fredrik IX seurasi isäänsä valtaistuimelle ja perintöprinssi Knud

• Carl (3. elokuuta 1872 – 21. syyskuuta 1957), vuodesta 1905 Norjan kuningas Haakon VII, avioitui Walesin prinsessa Maudin kanssa, poika Norjan kuningas Olav V
• Tanskan prinsessa Louise (17. helmikuuta 1875 – 4. huhtikuuta 1906) avioitui Schaumburg-Lippen prinssi Frederickin kanssa. Lapset: Marie Louise, Preussin prinsessa; Friedrich Sigismund; Schaumburg-Lippen prinssi Christian; Stephanie, Bentheimin ja Steinfurtin prinsessa
• Tanskan prinssi Harald (8. lokakuuta 1876 – 30. maaliskuuta 1949) avioitui Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin prinsessa Helena Adelaiden kanssa. Lapset: Feodora, Schaumburg-Lippen prinsessa Christian; Caroline-Mathilde, Tanskan perintöprinsessa; Alexandrine-Louise, Castell-Castellin kreivitär Luitpold; Tanskan prinssi Gorm; Rosenborgin kreivi Oluf
• Tanskan prinsessa Ingeborg (2. elokuuta 1878 – 12. maaliskuuta 1958) avioitui prinssi Carlin, Västergötlandin herttuan kanssa: lapset Margaretha, Tanskan prinsessa Axel; Märtha, Norjan kruununprinsessa; Astrid, Belgian kuningatar ja prinssi Carl Bernadotte
• Tanskan prinsessa Thyra (14. maaliskuuta 1880 – 2. marraskuuta 1945) naimaton, ei jälkeläisiä
• Tanskan prinssi Gustav (4. maaliskuuta 1887 – 5. lokakuuta 1944) naimaton, ei jälkeläisiä
• Tanskan prinsessa Dagmar (23. toukokuuta 1890 – 11. lokakuuta 1961) avioitui aatelisen hoviherra, Jørgen Castenskioldin kanssa. Lapset: Carl Castenskiold, Christian Castenskiold, Jørgen Castenskiold, Dagmar Larsen ja Christian Frederik Castenskiold

Kruununprinsessana Louise eli eristäytynyttä elämää. Hän oli kiinnostunut uskonnollisista asioista ja harjoitti kristillistä hyväntekeväisyyttä. Suurimman osan elämästään Tanskassa hän oli kahden kuuluisan kälynsä, Alexandran ja Maria Fjodorovnan (Dagmar) varjossa. Louise oli Tanskan kuningatar vain kuusi vuotta, ja se on luultavasti myös vaikuttanut siihen, että hänen perintönsä on hieman haalistunut. ^[2]

Frederikistä tuli kuningas Fredrik VIII 62-vuotiaana vasta vuonna 1906, ja hänen valtakautensa kesti vain kuusi vuotta. Leskikuningattarena vuodesta 1912 lähtien Louise keskittyi uskonnollisiin asioihin ja hyväntekeväisyyteen.^[1] Hän rakennutti vuosina 1915-1917 itselleen Egelund Slott -nimisen talon Hillerødin ja Fredensborgin välille, jossa hän asui loppuelämänsä. Toisten tietojen mukaan sekä tontti, joka oli ostettu jo vuonna 1910 prinssi Gustaville ja päärakennus oli tarkoitettu nuorimman pojan asunnoksi, joka kuoli naimattomana äitinsä jälkeen.^[2]

Louise kuoli 74-vuotiaana maaliskuussa 1926 Amalienborgin linnassa. Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.

Vanhemmiltaan saadun perinnön ansiosta Louisella oli suuri kokoelma koruja, joitten väitettiin täyttävän yhden biljardipöydän, jotka hän jätti testamentissaan hallitsevan Tanskan kuningattaren käyttöön. Helmikorusarjaa on käyttänyt kuningatar Margareeta II ja rubiinikorusarjaa kuningatar Ingrid sekä kuningatar Mary. ^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louise (Tanskan kuningatar) Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Ruotsi Alankomaat Taiteenala KulturNav MusicBrainz Henkilöt Deutsche Biographie Muut SNAC Te Papa (New Zealand)