Kobolttijodidi
Kobolttijodidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 15238-00-3 |
PubChem CID | 419951 ja 84850 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CoI2 |
Moolimassa | 312,73 |
Ulkomuoto | Musta kiteinen aine |
Sulamispiste | 520 °C[1] |
Tiheys | 5,584 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | 670 g/l (25 °C)[2] |
Infobox OK |
Kobolttijodidi (CoI2) on koboltti- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa katalyyttinä ja kosteusindikaattorina.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
Kobolttijodidi on huoneenlämpötilassa kiteistä hygroskooppista ainetta. Se on polymorfista ja sillä on kaksi kidemuotoa, jotka ovat väriltään musta α-muoto ja keltainen β-muoto. Näistä β-muoto on epästabiilimpi ja muuntuu α-muodoksi kuumennettaessa noin 400 °C:n lämpötilaan. Kidevedettömän kobolttijodidin lisäksi tunnetaan myös väriltään vihreä dihydraatti (CoI2·2H2O) ja ruskehtavanpunainen heksahydraatti (CoI2·6H2O). Kobolttijodidi liukenee hyvin veteen ja liukenee myös etanoliin.[1][2][3] Kobolttijodidi ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä[4].
Kidevedetöntä kobolttijodidia valmistetaan koboltin ja jodin välisellä reaktiolla ja kidevedellisiä muotoja saadaan liuottamalla kobolttijauhetta vetyjodidin.[2][3]
- Co + I2 → CoI2
- Co + 2 HI → CoI2 + H2
Kobolttijodidia käytetään kosteusindikaattorina erityisesti osoittamaan sisältävätkö orgaaniset liuottimet vettä. Lisäksi sitä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä katalyyttinä muun muassa karbonylaatioreaktioissa.[2][3][4]
Lähteet
- ↑ a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–60. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.7.2018). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Perry, Dale L. & Phillips, Sidney L.: Handbook of Inorganic Compounds, s. 127–128. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.7.2018). (englanniksi)
- ↑ a b c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 351. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781119267843. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.7.2018). (englanniksi)
- ↑ a b T.S.S. Dikshith: Hazardous Chemicals, s. 117. CRC Press, 2013. ISBN 9781439878200. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.7.2018). (englanniksi)