Kiminginjärvi
Tämä artikkeli käsittelee Karstulan järveä. Myös Saarijärvellä on Kiminginjärvi. Kiminkijärvi on Viitasaarella.
| Kiminginjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Karstula, Kyyjärvi |
| Koordinaatit | 62°58′29″N, 24°42′32″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kyyjärven valuma-alue (14.64) |
| Tulouomat | Oikarinjoki Kyyjärvestä, Kalmupuro |
| Laskujoki | Kiminginjoki Pääjärveen |
| Järvinumero | 14.642.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 150,4 m [1] |
| Pituus | 2,7 km [1] |
| Leveys | 820 m [1] |
| Rantaviiva | 7,225 km [2] |
| Pinta-ala | 1,49543 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00296071 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,98 m [2] |
| Suurin syvyys | 5,4 m [2] |
| Valuma-alue | 496,04 km² [3] |
| Saaria | 3 [1] |
| Pitkä Ruohosaari | |
 Kiminginjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kiminginjärvi on Keski-Suomessa pääasiassa Karstulassa Kimingissä ja pohjoispäässä hieman myös Kyyjärvellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
Kiminginjärvi on 2,7 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 150 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Se on muodostunut maaston painaumaan, jossa luoteispuolella kohoava Oikarinharju ja sen länsipuolella sijaitseva matala selänne saavat itäpuolella vastaansa matalan ja lyhyemmän harjanteen.[1][2][4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Se on hyvin tasapohjainen järvi. Järven tilavuudeksi on määritetty 2,96 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,0 metriä. Sen yli 3-metrinen syvänne on 1,6 kilometriä pitkä, jossa sijaitsee järven 5,4 metriä syvä kohta [5]. Järvellä on kartan mukaan kolme saarta, jotka sijaitsevat järven eteläpään rannikolla.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 7,2 kilometriä. Järvi on eteläpäätä lukuun ottamatta peltomaiden ympäröimä. Rannat tuntumassa sijaitsee kapea reunus rantametsikköä. Sen ympärillä on alle 20 kiinteää asuntoa tai maatilaa sekä vajaa 30 vapaa-ajan asuntoa. Näistä muodostuu pohjoispään Aution kulmakunta, kaakkoispään Kiminki ja lounaispään Korpiperä. Valtatie 13 ohittaa järven itäpuolelta ja siitä haarautuu yhdystie 16861, joka seuraa länsirantoja matkallaan etelään. Kiminginjoen yli kulkee ensimmäinen silta 1,5 kilometrin päässä Ruukinperällä, joten järven eteläpäässä on vain vähän teitä. Eteläpuolella sijaitsee entinen Kimingin ruukki.[1][2][6]
Maisema-arvoja
Itäranta on muuten mökkitonttien valtaamaa, mutta yhdessä kohtaa on karja laiduntanut reunavyöhykettä yhdessä viereisen peltolaitumen kanssa. Laidunnetuilla rantavyöhykkeillä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta: etenkin kahlaajat ja vesilinnut hyötyvät matalasta kasvillisuudesta. Kohteen hoidolla on myös erityistä maisemallista merkitystä sen sijaitessa Kiminki-Oikarin maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vastaavanlainen alue on keinotekoisesti muodostettu järven luoteisrannalle.[7]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Kyyjärven valuma-alueella (14.64), jonka Kiminginjärven–Oikarinjoen alueeseen (14.642) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 150,4 metriä mpy. Se saa vetensä pohjoisesta Oikarinjoen kautta Kyyjärvestä ja se laskee Kiminginjokea myöten Pääjärveen. Sen valuma-alueen pinta-ala on 496 neliökilometriä ja sen järvisyys on 4,37 %.[1][3][8]
Järven lähiympäristö on melko järvetöntä seutua. Suurin oja on kaakosta päin tuleva Kalmupuro, jonka valuma-alueella sijaitsevat keskijuoksulla Mätäslampi (4 ha) ja yläjuoksulla Päälampi (5 ha) ja Tynnörlampi (4 ha).[1][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j Kiminginjärvi, Karstula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Kiminginjärvi, Karstula (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Kiminginjärvi, Karstula (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Yliniemi, Ilona: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma, Karstula ja Kyyjärvi. raportti 8. Helsinki: Keski-Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3266-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.6.2023).
- ↑ a b Kiminginjärvi (14.642.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2023.
Aiheesta muualla
- Tervetuloa Kimingin osakaskuntaan
| Kymijoen vesistö (vesistöaluenro 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Kokemäenjoen vesistö (35) • Ähtävänjoen vesistö (47) • Kruunupyynjoen vesistö (48) • Perhonjoen vesistö (49) | ||||||||||||||||||
| Saarijärven alue (14.61) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Mahlunjärven alue (14.62) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pääjärven alue (14.63) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyyjärven valuma-alue (14.64) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lanneveden valuma-alue (14.65) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Karankajärven valuma-alue (14.66) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vahankajoen valuma-alue (14.67) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven valuma-alue (14.68) | noin 50 kohdetta
|
