Kiinansaippuamarja
Kiinansaippuamarja | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Ylälahko: | Rosanae |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
Alaheimo: | Sapindoideae |
Suku: | Saippuamarjat Sapindus |
Laji: | mukorossi |
Kaksiosainen nimi | |
Sapindus mukorossi | |
Katso myös | |
Kiinansaippuamarja Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Kiinansaippuamarja eli mukurossi (Sapindus mukorossi) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva lehtipuulaji. Puu tunnetaan alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Nepalissa nimellä ritha tai reetha.[2] Puun hedelmä tunnetaan yleisesti "Kiinansaippuamarjana" tai "pesupähkinänä". Puu kasvaa Himalajan vuorten juurilla aina 1200 metrin (4000 jalan) korkeuteen asti.[3] [4] Puu kasvaa ravinneköyhässä maassa ja Nepalissa sitä istutetaan usein maanviljelijöiden kotien ympärille. Yksi puu voi tuottaa 30-35 kiloa hedelmiä vuodessa.[5][6]
Käyttö
Puun hedelmiä käytetään mm. puhdistusaineena sekä lääkeaineena.
Puhdistusaine
Pesupähkinä sisältää saponiinia, joka toimii saippuan tavoin puhdistavana aineena. Pesupähkinöitä käytetään hiusten, ihon ja vaatteiden luonnonmukaiseen puhdistamiseen. Saponiini toimii myös hyönteiskarkotteena, ja sillä voidaan esimerkiksi karkottaa täitä hiuspohjasta.
Lääkekäyttö
Upadhyay:n ja Singh:in mukaan mukaan pesupähkinät toimivat luontaislääkkeenä moniin eri vaivoihin. Niillä hoidetaan migreeniä ja päänsärkyä sekä iho-ongelmia, kuten finnejä ja ihottumia.
Tensidi
Kiinansaippuamarjan hedelmästä uutettu öljy toimii luontaisena tensidinä, eli pinta-aktiivisena aineena, ja sitä on käytetty mm. arsenikin puhdistamiseen rautapitoisesta maaperästä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Plummer, J.: Sapindus mukorossi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Orwa C. A., Mutua, K. R., & Jamnadasss R. S. A. (2009) Agroforestree Database: a tree reference and selection guide (version 4.0). Retrieved from http://www.worldagroforestry.org/treedb/AFTPDFS/Sapindus_mukorossi.pdf
- ↑ "Chemical constituents and bio activities of genus Sapindus" (PDF) (2011). International Journal of Research in Ayurveda & Pharmacy 2 (2): 403–409. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Extraction of saponin from soapnut" (1939). Industrial and Engineering Chemistry 31 (6): 712–713. doi:10.1021/ie50354a012.
- ↑ Forestry Nepal (2014). Sapindus mukorossi. Retrieved from http://www.forestrynepal.org/resources/trees/sapindus-mukorossi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Poudel, K. L. (2011). Trade potentiality and ecological analysis of NTFPs in Himalayan Kingdom of Nepal. Himalayan Research Papers Archives, 61 . Retrieved from http://hdl.handle.net/1928/3300
- ↑ "Comparison of a plant based natural surfactant with SDS for washing of As(V) from Fe rich soil" (2013). Journal of Environmental Sciences 25 (11): 2247–2256. doi:10.1016/s1001-0742(12)60295-2.
Aiheesta muualla
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kiinansaippuamarja (Sapindus mukorossi)
- ITIS: Sapindus mukorossi (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Flora of Pakistan: Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Upadhyay, & Singh, D.K.: Pharmacological effects of Sapindus mukorossi. Rev. Inst. Med. Trop. Sao Paulo, 54(5): 273-80, 2012. (pdf) (englanniksi)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinansaippuamarja Wikimedia Commonsissa
|