Karvion kanava
Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Pohjois-Karjalassa Heinävedellä Karvion kylässä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen.[1] Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti.
Kanava on 300 metriä pitkä, rakennettu 1895–1896,[1] ja se on Heinäveden vanhin kanava. Kanavassa menee varsinkin kesäaikaan paljon laivoja, ja on Heinäveden reitin vilkkaimpia kanavia. Kanavan vierestä menee Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski. Kanavan ja kosken ympärillä on Karvion kylän keskus, jossa on palveluja, vierassatama ja Karvio Camping-retkeilyalue.
Kanavaan mahtuvat 31,2 metrin pituiset, 7,1 metrin levyiset ja 1,8 metrin syvyydessä kulkevat laivat. Kanavan ja kosken yli kulkevan valtatie 23:n sillan alituskorkeus on 11 metriä. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä.[1][2]
Rakentaminen
Talvella 1892 alettiin perata Suvasveden ja Kermajärven välistä kulkuväylää Kärängänvirran ja Rusinvirran kautta Varisveteen ja siitä Karvioon. Kuitenkin huomattiin väylän olevan paikoin liian kapea, alle 30 jalkaa. Näin päätettiin tehdä esitys väylän oikaisemisesta.
Karvionkosken viereen oli seuraavaksi rakennettava kanava, joka ratkaisi kuljetuspulmat Heinävedeltä Kuopioon. Kanavan rakennustyöt aloitettiin 1895 heinäkuun alussa.[2] 31. elokuuta 1896 kanava oli sulkuportteineen valmis ja kanavahenkilökunnan asunnot valmiita. Rakentaminen maksoi kunnalle 120 206 markkaa.lähde? Sulku avattiin liikenteelle 10.9.1896[2].
Kanavalle tuli pituutta 175 metriä,[2] pohjaleveydeksi 9 metriälähde?. Sen sululle tuli pituutta 35,5 metriä, syvyyttä 2,1 metriä ja leveyttä 7,5 metriä[2]. Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Tekniikaltaan ne ovat nykyään sähkömekaanisia.
Kanava on osa historiallista, kansallismaisemaksi valittualähde? Heinäveden reittiä. Heinäveden reitti on yksi Suomen suosituimmista venereiteistä.lähde?
Kanava on nykyään itsepalvelusulku, eikä siellä ole enää omaa miehitystä. Kanavan etävalvonta suoritetaan läheiseltä Varistaipaleen kanavalta. Heinäveden reitin sekä Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Arctia Meritaito Oy.[3]
Kuvia
-
Karvion kanava -
Karvio Heinäveden kartalla
Lähteet
- ↑ a b c Karvion kanava, Väylävirasto, viitattu 27.7.2019
- ↑ a b c d e Riitta Kankkunen, Karvion kanava, kanaler.arnholm.nu 2003, viitattu 27.7.2019
- ↑ Kanavien käyttö ja kunnossapito - Arctia Oy arctia.fi.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karvion kanava Wikimedia Commonsissa
| Taajamat | Hasumäki (kirkonkylä) · Karvio · Kerma · Palokki · Sarvikumpu · Varistaipale · Vihtari |
|---|---|
| Kylät | Hevonlahti · Kansala · Karhilantaipale · Koivumäki · Kuittua · Kypäräjärvi · Lajunlahti · Lampu · Lepikkomäki · Malkkila · Niinimäki · Näätänmaa · Papinniemi · Pilppa · Petruma · Polvijärvi · Pyylinsaari · Pölläkkä · Raaminmäki · Rummukkala · Sappu · Sompasaari · Syrjä · Särkelä · Säynämö · Tetrivaara · Timonmäki · Vaaluvirta · Vahvalahti · Viitalahti |
| Nähtävyydet | Valamon luostari · Lintulan luostari · Valamon luostarin pääkirkko · Valamon luostarin talvikirkko · Valamon luostarin vanha kirkko · Lintulan luostarin kirkko · Heinäveden kirkko |
| Liikenne | Heinäveden reitti · Varistaipaleen kanava · Taivallahden kanava · Karvion kanava · Kerman kanava · Vihovuonteen kanava · Pilpan kanava · Koukunpolvi · Heinäveden rautatieasema · Syrjän rautatieasema · Vihtarin rautatieasema |
| Vesistöt | |
| Muuta Heinäveteen liittyvää | Heinäveden historia · Vaakuna · Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta · Heinäveden Höyrylaiva Oy · Kermansavi · Heinäveden lehti |
Vuoksen vesistön kanavat
