Kääpiöpellava
| Kääpiöpellava | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pellavakasvit Linaceae |
| Suku: | Kääpiöpellavat Radiola |
| Laji: | linoides |
| Kaksiosainen nimi | |
| Radiola linoides | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Kääpiöpellava (Radiola linoides) on yksivuotinen hyvin pieni pellavakasvilaji. Se on kääpiöpellavien (Radiola) suvun ainoa laji.[1]
Ulkonäkö
Laji on hyvin hentokasvuinen, yhdestä kahdeksaan senttimetriä korkeaksi kasvava ruoho. Lehdet ovat vastakkain kasvavat, ehyet, soikeat ja yksisuoniset. Kukat ovat nelilukuiset ja pienet, 2–3 millimetriä leveät. Niissä on yhden millimetrin pituiset valkoiset terälehdet. Hedelmänä on yhden millimetrin mittainen kahdeksanlokeroinen kota.[2]
Levinneisyys
Kääpiöpellavaa esiintyy suuressa osassa Eurooppaa keski- ja eteläosissa. Pohjoiseen sitä kasvaa Etelä-Norjassa asti.[3][2]
Kääpiöpellavaa voi esiintyä muiden pienten kasvien kuten pikkupungan (Anagallis minima) ja nölliäisenvihvilän (Juncus minutulus) seurassa.
Lähteet
- ↑ Govaerts, R. et al.: Radiola Hill Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 26.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 375. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Den virtuella floran: Dvärglin Radiola linoides Roth. (levinneisyyskartta Maan pohjoispuolella)
Aiheesta muualla
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kääpiöpellava (Radiola linoides)
- Suomen Lajitietokeskus: Kääpiöpellava – Radiola linoides
- ITIS: Radiola linoides (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Radiola linoides (englanniksi)
|
