Herkkyyskausi

Herkkyyskaudet ovat ihmisen kehityksen ajanjaksoja, jolloin on helpompaa oppia joitakin taitoja ja kykyjä. Tämä johtuu siitä, että aivojen plastisuus eli muovautuvuus on herkkyyskauden aikana herkimmillään.[1][2]

Herkkyyskaudet eivät ole tarkkarajaisia vaan joustavia, joten tiettyjä taitoja on mahdollista oppia vanhempanakin. Kuitenkin joistakin tapauksista, kuten yhdysvaltalaisen Genien tapauksesta, käy ilmi, että kaikkia taitoja ei ole enää mahdollista oppia täydellisesti herkkyyskausien jälkeen. Esimerkiksi tehokkainta kielellinen oppiminen on ennen kuudetta ikävuotta.[1][3][4]

Aivojen plastisuus

Pääartikkeli: Hermosolu

Aivojen plastisuus tarkoittaa hermosolujen välisten yhteyksien muutoksia sen perusteella, millaisia virikkeitä kasvuympäristö antaa. Aivot oppivat vahvistamaan paljon käytettyjä yhteyksiä ja karsimaan harvoin käytettyjä yhteyksiä. Se tarkoittaa, että hermoverkkojen yhteydet muovautuvat.[1][5][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kristiina Holm ym.: Mieli 2 - Kehittyvä ihminen. Sanoma Pro, 2021. ISBN 978-952-63-5856-7.
  2. ↑ Sinäkin voit oppia liikkumaan milloin vain – "Taito opitaan vain tekemällä" Yle Uutiset. 16.6.2015. Viitattu 15.9.2024.
  3. ↑ Villilapset ja heidän käyttäytymisensä yhteiskunnassa Mielen Ihmeet. 17.1.2019. Viitattu 15.9.2024.
  4. ↑ a b Kristiina Holm ym.: Mieli 1 - Toimiva ja oppiva ihminen. Sanoma Pro, 2021. ISBN 978-952-63-5786-7.
  5. ↑ Aivojen plastisuus: ominaisuudet ja tyypit Mielen Ihmeet. 12.2.2020. Viitattu 15.9.2024.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.