Forssan rautatieasema

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Forssa
Forssan asema noin vuonna 1915
Perustiedot
Rataosa	Humppila–Forssa, Forssan sähkörata
Kunta	Forssa
Valtio	Suomi
Etäisyydet	Humppila 23 km
Avattu	1898
Lakkautettu	1974
Liikenne ennen lakkautusta
Liikennöitsijä(t)	Jokioisten rautatie
Paikallisjunat	Forssa–Humppila
Tavaraliikenne	Forssa–Humppila
Asemarakennus
Rakennettu	1898
Purettu	1976
Humppila–Forssa (JR & JMR) Km   Lyh. Liikennepaikat  Turkuun 0,0 Hp Humppila  Toijalaan 0,2 Hpm Humppila-Museorautatie 1,7 Krl Kermala 2,0 Huhtaa 3,5 Plm Palomäki 4,1 Sv Santavaihde santavaihteen raide 4,9 entinen vesitorni 6,1 Vrl Vuorela 8,0 Miö Minkiö 8,5 Jänhijoki (silta) 8,9 tiilitehtaan vaihde 10,0 Slm Salminen 11,7 Rae Raemäki 13,3 Krt Kirkkotie 14,2 Jok Jokioinen (uusi) 14,7 Siirappiraide 14,8 Jokioisten tehtaan vaihde 14,9 hiilimiilun raideristeys 15,0 Jokioisten kartano (Meijeri) 15,0 Siirappitehdas 15,1 Ferrarian tehdas 15,1 Loimijoki (silta) 15,5 Jok Jokioinen (vanha) 18,0 turvepehkutehtaan raiteisto 19,5 Lamminolka, koululaisseisake 22,4 Frs Forssa  Forssan sähköradalle Merkkien selitykset
Infobox OK

Forssan rautatieasema (lyh. Fr, ratakm 22+400) oli Forssan keskustassa sijainnut kapearaiteisen Jokioisten rautatien liikennepaikka ja eteläinen päätepiste. Liikennepaikka avattiin yleiselle liikenteelle vuonna 1898, ja se oli käytössä Jokioisten rautatien lakkauttamiseen eli vuoteen 1974 saakka, jonka jälkeen liikennepaikan kiskotus ja rakennukset purettiin.

Forssan liikennepaikka oli rautatien keskusliikennepaikka, ja siellä sijaitsi myös rautatieyhtiön konttori. Forssa oli myös yhdysliikenneasema, sillä Jokioisten rautatien ratalinjalta oli suora yhteys Forssan sähkörataan vuosina 1899–1973.

Forssan asemarakennus oli rakennettu Valtionrautateiden viidennen luokan asemarakennuksen piirustuksia soveltaen, ja myöhemmin Forssan asemarakennuksen piirustuksia käytettiin rakennettaessa asemarakennukset Haminan yksityisrautatielle Metsäkylään ja Liikkalaan.

Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran jo muutaman vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Rakennukseen tehtiin myös huomattavia muutos- ja uusimiskorjauksia vuonna 1933, jolloin rakennuksen pohjapinta-ala kasvoi 264 neliömetriin.

Asemarakennus purettiin vuonna 1976.

Tavarasuoja rakennettiin alun perin yhtä aikaa asemarakennuksen kanssa, ja sitä laajennettiin vuonna 1923. Rakennuksen edessä oli alun perin puinen lastauslaituri, joka korvattiin suurelta osin betonisella laiturirakennelmalla vuonna 1944. Tavarasuoja purettiin vuonna 1982.

Liikennepaikalle rakennettiin alun perin kaksipilttuinen veturitalli, mutta se laajennettiin kolmipilttuiseksi jo vuonna 1899. Tallia laajennettiin lisää vuonna 1923, ja vuonna 1924 tallin yhteyteen muurattiin tiilirakenteinen vaununkorjaushalli. Veturitalliin saatiin myös pyöräsorvi 1960-luvulla toimintansa lopettaneelta Loviisa–Vesijärven rautatieltä. Pyöräsorvi on nykyisin Jokioisten Museorautatien kokoelmissa Minkiön asemalla. Tallirakennus purettiin vuonna 1982.

Vuodesta 1898 alkaen Forssan ratapiha käsitti pääraiteen ja kaksi sivuraidetta. Lännestä tuleva pääraide jatkui aseman ohitse itään ja kääntyi ratapihan itäpäässä kohti etelää ja Forssan tehtaille. Kuormausraiteiston laajennus valmistui vuonna 1931, ja vuonna 1935 ratapihan sivulle rakennettiin kenttärataa 250 metrin verran eri varastojen ja kuormauspaikan välisen liikenteen helpottamiseksi. Vuonna 1936 Osuusliike Tammi rakennutti oman raiteen ratapihalta varastolleen. Viimeisen laajennuksen toteuttivat vuonna 1969 rautatieharrastajat, kun ratapihalta rakennettiin pistoraide tallille, jossa säilytettiin Hyvinkään–Karkkilan rautatien veturia numero 5.

Kaikki liikennepaikan raiteet purettiin vuonna 1974 ja viimeisetkin rakennukset 1980-luvulla. Nykyisin Forssan veturitallin paikalla sijaitsee viihdeuimala Vesihelmi, ja asemarakennus on sijainnut 1970-luvun lopulla rakennetun virastotalon, silloisen poliisiaseman, pääsisäänkäynnin paikalla.

• Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 1998, kustantaja Museorautatieyhdistys ry.