Asunnan liikennepaikka

Asunta
Perustiedot
Lyhenne	Asn
Rataosa	Haapamäki–Jyväskylä
Ratakilometri	326+731
Sijainti	62°14.64′N, 24°53.57′E
Osoite	Taavettilantie, 42520 Asunta
Kunta	Keuruu
Avattu	1. marraskuuta 1897
Lakkautettu	2. kesäkuuta 1985
• henkilöliikenne	3. kesäkuuta 1984
Asemarakennus
Suunnittelija	Bruno Granholm
Rakennettu	1895–1897
Ratapiha
Raiteisto	pääraide, muut raiteet purettu
Haapamäki–Jyväskylä Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Haapajärvelle 77,2 Jy Jyväskylä  Orivedelle 75,~ Keljo 73,~ Rautpohjaan 72,~ Köj Köhniönjärvi 71,~ Könkkölä 69,~ Ruoke Möykynmäki 65,~ Möykynmäki 64,2 Vn Vesanka 64,~ Hum Humalamäki 60,~ Khu Kuohu 56,~ Ves Vehkasuo 54,~ Töpsävä 52,~ Kin Kintaus Valtatie 18:n ja 23:n alitus 49,~ Kks Koskensaari 46,~ Huhtia 42,3 Valtatie 23:n alitus 42,0 Pvi Petäjävesi 35,~ Hut Huttula 34,5 Valtatie 23:n alitus 26,~ Asn Asunta 20,6 Ktn Kaleton Kantatie 58:n ylitys 15,8 Keu Keuruu 14,8 Seututien 348 tasoristeys 8,~ Tiu Tiusala 5,~ Nla Notkola  Tampereelle 0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Poriin (suljettu)  Seinäjoelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Asunta (lyh. Asn) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radalla 26 kilometriä Haapamäeltä itään.

Asunnan asema-alueen hyvin säilyneeseen ja yhtenäiseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa, talousrakennuksia, kellari ja sauna. Alueella on myös komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana asemasta on vesitorni. Aseman läheinen rautatiesilta on vuodelta 1924. Alue on kuulunut suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998 ja se on nykyisin luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.^[1][2][3] Vuonna 2008 tehdyssä selvityksessä todettiin, että rakennuksia on äskettäin kunnostettu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Asema on poistunut asemakäytöstä ja on nykyisin asuinkäytössä.^[4]

Asunta avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1897. Vuosina 1895–1897 rakennettu asemarakennus tehtiin Bruno Granholmin suunnitteleman pysäkin tyyppipiirustuksen mukaan. Rakennusta laajennettiin vuonna 1900.^[5] Asunnan ratapihaa laajennettiin rataosan uudelleenrakentamisen yhteydessä 1920-luvulla. Vuonna 1924 Asuntaan rakennettiin pumppuhuone sekä uusi vesitorni ja vanha vesitorni purettiin. Asunta alennettiin laiturivaihteeksi 1976 ja muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1987. Henkilöliikenne lakkautettiin 3. kesäkuuta 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin lopullisesti 2. kesäkuuta 1984. Asunnan asemarakennus myytiin Keuruun kaupungille 1998. Muut rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen omistukseen vuonna 2007.^[3][6]