Ahdelehtimittari
| Ahdelehtimittari | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Lehtimittarit Scopula |
| Laji: | marginepunctata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Scopula marginepunctata | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ahdelehtimittari (Scopula marginepunctata) on harmaankirjava mittariperhoslaji. Suomesta se on tavattu yhden kerran.
Koko ja ulkonäkö
Ahdelehtimittari muistuttaa ulkonäöltään yleisempää harmolehtimittaria (Scopula incanata), mutta 22–26 mm siipivälillään on jonkin verran sitä pienempi. Siipien yleissävy on vaaleanharmaa, joskin sävy vaihtelee harmaasta ruskehtavaan. Poikkiviirut ovat harmaat tai ruskeat, melko mutkittelevat ja ulompi poikkiviiru kaartuu siiven etureunassa jyrkästi siiven tyveä kohti. Ulomman poikkiviirun ulkopuolella on rivi laajahkoja, harmaita laikkuja. Keskipilkku erottuu selvänä mustana pisteenä sekä etu- että takasiivissä. Aivan siipien ulkoreunassa on rivi selkeitä mustia pisteitä.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
Lajin levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan.[3][4] Suomessa se on satunnainen harhailija, joka on tavattu toistaiseksi vain kerran Hankoniemeltä elokuussa 2006.[5] Perhoset lentävät kahtena sukupolvena kesäkuusta elokuulle.[3]
Elinympäristö ja elintavat
Ahdelehtimittari elää vain hyvin aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla, tyypillisesti hiekkarannoilla, ja perhoset häviävät nopeasti sopivan elinpaikan umpeenkasvun seurauksena. Perhoset lentävät pääasiassa yöllä ja tulevat valolle. Parittelu tapahtuu kasveilla lähellä maanpintaa ja naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille tai kukintoihin. Toukkia löydetään kuitenkin luonnosta harvoin. Perhoset kuoriutuvat koteloistaan iltapäivän ja illan aikana. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[4]
Ruotsissa laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.[6]
Ravintokasvi
Toukka elää erilaisilla matalilla kuivien paikkojen kasveilla, kuten ajuruohoilla (Thymus) ja mataroilla (Galium).[3]
Lähteet
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/scopula_marginepunctata.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1689
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 1, s. 71. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, 1985. ISBN 951-99620-7-7.
- ↑ a b http://www.artfakta.se/Artfaktablad/Scopula_Marginepunctata_101749.pdf
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/sterrhinae/sco-marginepunctata.htm
- ↑ http://www.artfakta.se/SpeciesFact.aspx?TaxonId=101749
Aiheesta muualla
- Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Vlindernet (hollanniksi)
- Ohjeita eräiden Scopula- ja Idaea-lajien erottamiseksi (hollanniksi)
|
