Afatinibi
Afatinibi | |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(E)-N-[4-(3-kloori-4-fluorianilino)-7-[(3S)-oksolan-3-yyli]oksikinatsolin-6-yyli]-4-(dimetyyliamino)but-2-enamidi | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | 850140-72-6 |
ATC-koodi | L01EB03 |
PubChem CID | 10184653 |
DrugBank | DB08916 |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C24H25N5ClFO3 |
Moolimassa | 485,94 |
SMILES | Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 92 %[1] |
Proteiinisitoutuminen | 95 %[1] |
Metabolia | vähäistä |
Puoliintumisaika | 37 tuntia[1] |
Ekskreetio | ulosteiden mukana |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | ? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Afatinibi (C24H25N5ClO3F) on kinatsoliinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä syöpälääkkeenä. Afatinibi kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ominaisuudet ja käyttö
Afatinibi kuuluu tyrosiinikinaasientsyymin toiminnan inhibiittoreihin ja vaikuttaa erityisesti epidermaalisen kasvutekijän reseptorin entsyymeihin. Yhdiste sitoutuu kovalenttisesti entsyymiin, koska se reagoi Michael-additiolla erään entsyymin kysteiiniaminohapon kanssa. Tyrosiinikinaasin inhiboiduttua syöpäsolut eivät kykene jakaantumaan. Afatinibi annostellaan tablettina. Lääkeainetta käytetään erityisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon ja sitä on tutkittu myös rintasyövän hoitoon.[1][3][4][5][6][7]
Haittavaikutukset
Afatinibin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, ripuli, neutropenia, väsymys, iho-oireet kuten ihottuma ja kynsien muutokset.[1][5][7]
Synteesi
Afatinibia valmistetaan lähtien 2-amino-4-fluoribentsoehaposta kuusivaiheisella reitillä. Viimeinen vaihe on Horner–Wadsworth–Emmons-reaktio dimetyyliformamidin kanssa.[8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Rosselle T. Dungo & Gillian M. Keating: Afatinib: First Global Approval. Drugs, 2013, 73. vsk, s. 1503–1515. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2021. WHO. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antineoplastic and Immunomodulating Agents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2022.
- ↑ Uwe M. Martens: Small Molecules in Oncology, s. 201-207. Springer, 2014. ISBN 978-3-319-91442-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2022). (englanniksi)
- ↑ a b David E. Thurston, Ilona Pysz: Chemistry and pharmacology of anticancer drugs. CRC Press, 2021. ISBN 9781138323582. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2021). (englanniksi)
- ↑ Norma K Dunlap, Donna M Huryn: Medicinal Chemistry, s. 205. Garland Science, 2018. ISBN 978-0-8153-4556-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Annikka Kalliokoski: Uutta lääkkeistä: Afatinibi. Sic!, 2014, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tatjana Kovacevic, Milan Mesic, Amir Avdagic & Miroslav Zegarac: An alternative synthesis of the non-small cell lung carcinoma drug afatinib. Tetrahedron Letters, 2018, 59. vsk, nro 47, s. 4180-4182. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)