Šoqan Wälihanov
Šoqan Šynğysuly Wälihanov (kaz. Шоқан Шыңғысұлы Уәлиханов, ven. Чока́н Чинги́сович Валиха́нов, Tšokan Tšingisovitš Valihanov; 1835 nykyisen Kazakstanin Qostanayn alueella – lokakuu 1865 Almatyn lähellä) oli kazakkilainen tiedemies ja kansanvalistaja.
Šoqan Wälihanov syntyi Venäjän alaisuuteen siirtyneen kaani Ablain pojanpojan perheeseen. Hän suoritti Omskin kadettikoulun ja työskenteli Länsi-Siperian kenraalikuvernöörinvirastossa tehden tutkimusmatkoja Keski-Aasiaan ja Kiinan länsiosiin. Vuosina 1860–1861 Wälihanov asui Pietarissa, jossa hän tutustui aikansa venäläissivistyneistöön.[1]
Wälihanov laati tieteellisiä tutkimuksia Kazakstanin ja Keski-Aasian kansojen historiasta ja kulttuurista sekä kazakkien kansanperinteestä. Hän kirjoitti ensimmäisenä muistiin ja käänsi venäjäksi osan Manas-eepoksesta. Wälihanov vastusti kazakkiylimysten feodalismia, venäläistä kolonialismia sekä islamin ylivaltaa kannattaen venäläisiin malleihin perustuvaa kansansivistystyötä. Hänen ajatuksiaan veivät eteenpäin kazakkilaiset kansanvalistajat Ybyrai Altynsarin ja Abai Qunanbaiuly.[1]
Lähteet
- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 4, s. 261. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1971.
| ||||||||||||||
